Jere Kupari
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 656
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

vainolevola kirjoitti:
Ja mikäli tarkoitat että suurikennoisempi kamera on siksi parempi, että syväterävyys saadan kapeammaksi, olet oikeassa.
Oikeastaan sanon vain että pienikennoisempi kamera vaatii valtavan valovoiman (siis pienen aukkolukeman) päästäkseen samaan kapeaan syväterävyyteen.
vainolevola kirjoitti:
Jos taas meinaat että suurikennoisempi kamera on parempi koska suuri kenno tuottaa kuvanlaadullisesti parempaa jälkeä, siihen en ota kantaa; tekniikka on tekniikkaa.
Ja edelleen. Pienikennoinen pokkari tuottaisi tämän yksinkertaisen laskennon nojalla laakatason kuvaa, kunhan aukot on tarpeeks isoja ja herkkyydet tarpeeks pieniä.
 
Avatar
ekohippi
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 906

9 years ago

Mun mieleeni tulee vain yksi objektiivista johtuva pimenemisen aiheuttaja, eli käytettyjen lasilaatujen ja päällystyksen valohukka. Aikoinaan supervalovoimaisten monilinssisten objektiivien sisäiset heijastukset söivät todellista valovoimaa: malliesimerkki tästä oli Leitzin 30-luvulla lisensoima laskennallisesti 1,5-valovoimainen Xenon. Monimutkaisesta rakenteesta johtuen objektiivin todellinen valovoima oli reilun f:2:n paikkeilla (Zeissilla oli aihetta revitellä, koska linssirakenteeltaan yksinkertainen ja patentoitu f:1,5 Sonnar pystyi paljon parempaan).
Holgamiesten Dennishopper, kaikkien janoisten sankari
 
Avatar
AnselA
Paid subscriber
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 9443

9 years ago

Tämähän on hauskempaa luettavaa kuin vanhanen/ruusunen oikeuden päätösdoku...
Vilho setälä: “Näppäilijän tulee tietoisesti varjella sieluansa valokuvauksellisen maailmankatsomuksen taudilta.”

Kellon mukaan nukkuminen on amatöörejä varten.
 
Avatar
ekohippi
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 906

9 years ago

AnselA kirjoitti:
Tämähän on hauskempaa luettavaa kuin vanhanen/ruusunen oikeuden päätösdoku...
Tavallaan kyllä, mutta jossain vaiheessa ei enää jaksanut syödä popcorneja (vrt. tarpeeksi huono leffa).  :P
Holgamiesten Dennishopper, kaikkien janoisten sankari
 
vainolevola
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 187

9 years ago

Kameralehdessä oli joskus juttu jostain kaverista joka kuvasi 8x10 laakafilmille. Kertoi että noin suuri kamera "näkee" erilailla kuin vaikka joku kinokamera. Tarkoitti sillä sitä että kun kuva on 8x10 filmipinnalle heijastuneena paljon lähempänä kuvauskohteen (esim. puu) todellista kokoa, se näkyisi jotenkin kuvasta (muutenkin kuin suuren formaatin mukanaan tuomalla terävyys-sävykkyys-edulla). Ja totta tosiaan, kun katsoo vaikka jostain lehdestä ihan pientäkin kuvaa joka on otettu suurelle laakafilmille, jotenkin sen aistii että tuota ei millään pikkukameralla ole otettu. Kuva vaikuttaa jotenkin kolmiuloitteisemmalta, enkä tarkoita nyt mitään "Leica-3D-efektiä" josta netissä horistaan. Osittain tuo selittyy varmaan laakafilmin sävykkyydellä, mutta jotain muutakin siinä on.
Tämä nyt vähän off-topikkina.
Viimeksi muokannut vainolevola, 5.3.2008 klo 23.39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
vainolevola
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 187

9 years ago

vainolevola kirjoitti:
Kameralehdessä oli joskus juttu jostain kaverista joka kuvasi 8x10 laakafilmille. Kertoi että noin suuri kamera "näkee" erilailla kuin vaikka joku kinokamera. Tarkoitti sillä sitä että kun kuva on 8x10 filmipinnalle heijastuneena paljon lähempänä kuvauskohteen (esim. puu) todellista kokoa, se näkyisi jotenkin kuvasta (muutenkin kuin suuren formaatin mukanaan tuomalla terävyys-sävykkyys-edulla). Ja totta tosiaan, kun katsoo vaikka jostain lehdestä ihan pientäkin kuvaa joka on otettu suurelle laakafilmille, jotenkin sen aistii että tuota ei millään pikkukameralla ole otettu. Kuva vaikuttaa jotenkin kolmiuloitteisemmalta, enkä tarkoita nyt mitään "Leica-3D-efektiä" josta netissä horistaan. Osittain tuo selittyy varmaan laakafilmin sävykkyydellä, mutta jotain muutakin siinä on.
Tämä nyt vähän off-topikkina.
Hetken miettimisen jälkeen tuo suuren formaatin "näkö" käy järkeen.

Miettikääpäs että teillä on pöydälle asetettuna pystyyn pyöreä puupalikka jonka halkaisija on tismalleen sama kuin kinofilmiruudun leveys, eli 36mm. Tällöinhän kinofilmi näkee puupalikan joka on 36mm leveä. Puupalikasta näkyy tasan puolet, eli palikan etupuoli. Sensijaan jos filmi onkin kooltaan 8x10 tuumaa, filmin keskiosa näkee myös palikan etuosan aivan kuten kinofilmikin, MUTTA koska laakafilmi jatkuu leveyssuuntaan vielä monta senttiä, laakafilmin reunat "näkevät" jo osittain puupalikan leveimmän kohdan (siis 36mm) taakse. Eli tavallaan laakafilmin "silmä" kietoutuu osin puupalikan ympärille. Kenties tuo omituiselta tuntuva tosiasia näyttäytyy lopullisessa kuvassa juuri tuona kolmiuloitteisuutena jota on aluksi vaikea käsittää. ELI, samoin voidaan sanoa että pienen digikennon taltioima kuva ei voi koskaan saavuttaa suuren filmikoon tuntumaa vaikka siinä olisi kuinka hieno kenno tahansa. Ja tuo puupalikka-efektihän toimii siitä riippumatta kuinka kaukana tuo puupalikka digi/filmipinnasta sitten onkin. Lähietäisyydellä se vain konkretisoituu.
Vai olenko ihan väärässä?
Viimeksi muokannut vainolevola, 6.3.2008 klo 0.11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Avatar
ekohippi
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 906

9 years ago

Siihen isojen plootujen kuvaamiseen ja siihen miltä ne näyttää taitaa vaikuttaa ihan ensimmäisenä kuvaajan asennoituminen: mulla on vähintäänkin valotusmittarin ja luupin veroinen lisälaite ison kameran kanssa mettään menemisessä isokoppainen piippu ja purkillinen jotain hyvää tupakkaa (vaikka Paul Olsenin Dannebrogia), hötkyily ja sattumakuvat eivät yksinkertaisesti sovi kuvaustapaan.

Toinen juttu syväterävyyden hallintaan on lähes kaikissa isoissa kameroissa oleva etulaudan kallistusmahdollisuus. A. Adamsin Camerassa tämä on aika hyvin esitetty.

Kolmas taitaa olla kuvaksen koko: kuvia ei tarvitse kovinkaan paljon suurennella, josta syystä kaikenlaiset doffit (vai mitä ne epäterävyyshärdellit nyt olivatkaan) eivät haittaa niin paljoa ja kai siihen sävykkyyteen ja syvyyteen vaikuttaa sekin, että negassa on tavaraa (hopearakeita) reilusti enemmän kuin keskikoon tai kinoruuduissa.
Holgamiesten Dennishopper, kaikkien janoisten sankari
 
vainolevola
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 187

9 years ago

Oletan että viittaat noihin kahteen edelliseen kirjoitukseeni. Sinä puhut nyt laakafilmin mahdollistamasta teknisestä erinomaisuudesta (terävyys, sävykkyys) ja toisaalta taiteilullisista arvoista joihin suuri ja kallis filmi kannustaa. Minä tarkoitin kuitenkin sitä että laakafilmikuvissa tuntuu olevan jokin elementti joka esim kinolle tallennetuista kuvista tuntuu jossei nyt puuttuvan, mutta jota ei ainakaan helposti huomaa. Eli juuri tuo mainitsemani puupalikka-efekti. Stereokuvissahan on vähän kaukaa haettuna sama idea: kun kaksi filmiruutua valotetaan toisistaan monta senttiä erillään, "näkevät" molemmat ruudut näkymän pikkuisen erilaisena. Mikäli valotettaisiin kaksi identtistä ruutua ja niitä katseltaisiin stereolaitteella, jäisi 3D-efekti syntymättä. Ja jos filmit valotetaan paljon toisistaan erillään, syntyy liioiteltu 3D-efekti jossa katsojaa tuntee olevansa jättiläinen.
 
vainolevola
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 187

9 years ago

Ei kyllä meikäläinen puhui taas täyttä paskaa. En ottanut huomioon lainkaan sitä että kuva kulkee filmille polttopisteen kautta. Huoh... ja ei kun nukkumaan:)
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

Jere Kupari kirjoitti:
Hmm. 2-cropin 2.8 vastaa 1.5-cropin 4:ää valonkeräämisessä.

Olympus on myös selkeästi isompi ja painavampi kuin sigma.

Myös mua 50mm kinovastaavuus saattaisi kiinnostaa enemmän kuin 28.
Mäpäs lainaan tän tuolta toisesta ketjusta ja unohdetaan se diipadaapa että objektiiveja ei voi tarkastella ellei tiedetä croppikerrointa jossa niitä käytetään. Jos toi 25mm f2.8 objektiivi lyötäisiin täyskoon kennolla varustettuun kameraan, sen valovoima olisi edelleenkin f2.8 eikä esim. f1.4 tms. Ja käänteisesesti ajateltuna jos heitetään 50mm f2 objektiivi 2x croppirungon nokalle, niin ei tuosta objektiivista tule 100mm f1.2 objektiivia. Tämän voi testata vaikka sillä Nikonin digillä: laitat sen 50mm objektiivin rungon nokalle ja croppaat keskeltä 200mm kuvakulmaa vastaavan alan. Tuliko 50mm objektiivista 200mm f1.0 tai vastaava?

Ja aukon fyysinen koko ei ole ratkaiseva tekijä. 50mm f2:lla ja 200mm f8:lla tuottavat eri suuruiset syväterävyysalueet.

Mä jatkan tästä kunhan pääsen töihin... Tuli kiirus nimittäin!
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

Noniin ja jatketaan sit objektiivin valonkeräyskyvystä ja aukon fyysisestä koosta:

Otetaan taas tuo 50mm ja 200mm objektiivit, kohteeksi valkoinen tasaisesti valaistu seinä joka toimii "valonlähteenä" ja ajaksi ajanjakso t, joka on sama molemmilla objektiiveilla.

50mm objektiivilla varustettuna kuva-alan peittää a * b kokoinen pala seinästä ja sensorille tulee valoa koko alalta. Kun vaihdetaan tilalle 200mm objektiivi, niin objektiivin kuvakulma on neljäsosa 50mm:n kuvakulmasta, joten edellisestä a * b kokoinen valonlähde on pudonnut neljäsosaan alkuperäisestä. Tällöin filmitasolle pääsee fotoneita n. neljä kertaa vähemmän, jolloin valoa pitääkin päästää läpi neljä kertaa enemmän jotta päästään samaan fotonimäärään samalla ajanjaksolla kuin 50mm objektiivin keräämänä.

Ulostuloaukot: 200mm / 2 = 100mm, 50mm / 2 = 25mm
FOV 12 astetta 200mm:llä, 47 astetta 50mm:llä diagonaalin suuntaisesti).

Ja sit Olympusfanien aikoinaan hehkuttamaan "4/3 järjestelmässä 300mm f2.8 vastaa 600mm f2.8:a, joten putkien toteuttaminen on halvempaa kun ei tarvita niin paljoa lasia:

Olympuksen 300mm f2.8 ilman vakaajaa maksaa 6795 euroa
Canonin 300mm f2.8 vakaajalla varustettuna 4609 euroa
Nikonin 300mm f2.8 vakaajalla varustettuna maksaa saman verran kuin Canonin vastaava.
Canonin 400mm f2.8 vakaajalla varustettuna maksaa 7665 euroa

Ja miksi just 400mm? Pitäähän toi Canonin yleisin 1.6 croppikerroin ottaa myös huomioon, jolloin päästään 640mm vastaavaan kuvakulmaan. Kieltämättä aika koomista, että 4/3 järjestelmään saman lasimäärän omaava objektiivi maksaa 2x enemmän kuin muiden valmistajien tekeminä.

Ja Olympuksen käyttäjät, älkää ottako tätä vittuiluna tms. Kyllä mua houkuttais joku pikkuinen Olympus "pokkariksi" varsinkin nyt, kun Olympus alkaa olemaan kuvalaadun ja kohinan suhteen muiden valmistajien tasolla.
 
zenig
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 1015
Paikkakunta: Helsinki

9 years ago

apua. Mä en ymmärrä. Selittäkää joku mulle yksinkertaisesti miksi pienempi kenno tarkoittaa isompaa syväterävyyttä?

Tai siis, jos otan samalla klasilla, samoilla asetuksilla saman kuvan sekä D50:lle (croppikerroin 1,5), että filmille, niin eikös syväterävyyden pitäisi olla sama - cropatussa kuvassa efektin jopa isompi, sillä bokehympyrät yms. näyttäytyvät isompina.

Tein vielä typerän kuvan, jossa ukko symboloi tarkkaa aluetta, metsä epätarkkaa;
Liitteet
syvateravyys.PNG
syvateravyys.PNG (7.54 MiB) Katsottu 96 kertaa
Enintään 255 merkkiä, jäljellä: 220
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

zenig kirjoitti:
apua. Mä en ymmärrä. Selittäkää joku mulle yksinkertaisesti miksi pienempi kenno tarkoittaa isompaa syväterävyyttä?

Tai siis, jos otan samalla klasilla, samoilla asetuksilla saman kuvan sekä D50:lle (croppikerroin 1,5), että filmille, niin eikös syväterävyyden pitäisi olla sama - cropatussa kuvassa efektin jopa isompi, sillä bokehympyrät yms. näyttäytyvät isompina.

Tein vielä typerän kuvan, jossa ukko symboloi tarkkaa aluetta, metsä epätarkkaa;
Joo menee se noin, mutta croppikennolla joudut saman rajauksen saamiseksi siirtymään kauemmas kohteesta jolloin tarkennusetäisyys kasvaa ja sen myötä sama tapahtuu myös syvyysterävyysalueelle.
 
leclaire
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 64

9 years ago

En ole koskaan huomannut, että valotusmittareille (erillisille) olisi pitänyt antaa filmin koko. Olen aina olettanut saman valonmittauksen pätevän niin Large Format kamerassa kuin kinofilmillä. Ja aina on pätenytkin. Kaiketi joku tälläisen eri formaateille eri valotus -ilmiön olisi huomannut jo yli sata vuotta sitten.
 
Jere Kupari
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 656
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

zenig kirjoitti:
apua. Mä en ymmärrä. Selittäkää joku mulle yksinkertaisesti miksi pienempi kenno tarkoittaa isompaa syväterävyyttä?
Laskelmasi menivät ihan oikein. Jos käyttää samaa objektiivia samalta etäisyydeltä niin terävyysalue pienenee kennon pienetessä (vedostettaessa samaan kokoon).

Mutta terävyysalue kasvaa, jos otetaan molemmilla sama kuva - siis sama kuvakulma - silloinhan ei voi lainkaan käyttää samaa objektiivia! (Paitsi jos croppaa isomman kennon keskeltä pienen kennon kokoisen alueen..)
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

leclaire kirjoitti:
En ole koskaan huomannut, että valotusmittareille (erillisille) olisi pitänyt antaa filmin koko. Olen aina olettanut saman valonmittauksen pätevän niin Large Format kamerassa kuin kinofilmillä. Ja aina on pätenytkin. Kaiketi joku tälläisen eri formaateille eri valotus -ilmiön olisi huomannut jo yli sata vuotta sitten.
Näinhän se menee. Jossain vaiheessa oon kyllä pudonnut kärryiltä, eli onko joku väittänyt jotain muuta? :D
 
Jere Kupari
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 656
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

Onks kukaan ymmärtänyt mitä yritän sanoa?
Teemu Laine kirjoitti:
Ja aukon fyysinen koko ei ole ratkaiseva tekijä. 50mm f2:lla ja 200mm f8:lla tuottavat eri suuruiset syväterävyysalueet.
Millä sensorin koolla ja minkä kokoinen vedos?
(Minä olen siis tässä keskustelussa tekemässä samanlaista kuvaa, eli 50-millisellä neljänneskinosta ja 200-millisellä kokokinosta.)

Täytynee kokeilla sit ite noita nikkoreita. 200-millinen puuttuu mutta 20-millinen varmaan käy.
 
zenig
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 1015
Paikkakunta: Helsinki

9 years ago

aa, no nyt valkeni toi syväterävyysasia, kiitos kun avustitte tyhmempää älyn ylämäessä.

mä jotenkuten käsitän mitä Jere yrittää sanoa, mutten osaa pukea sitä sanoiks tai muutenkaan muodostaa terävää kuvaa asiasta.
Enintään 255 merkkiä, jäljellä: 220
 
leclaire
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 64

9 years ago

En ole koskaan huomannut, että valotusmittareille (erillisille) olisi pitänyt antaa filmin koko. Olen aina olettanut saman valonmittauksen pätevän niin Large Format kamerassa kuin kinofilmillä. Ja aina on pätenytkin. Kaiketi joku tälläisen eri formaateille eri valotus -ilmiön olisi huomannut jo yli sata vuotta sitten.
Näinhän se menee. Jossain vaiheessa oon kyllä pudonnut kärryiltä, eli onko joku väittänyt jotain muuta? :D
Eroa on melkein aukko. Joidenkin mielestä 2.0 on ihan mullistava Olympuksen zoomeissa, oikeastihan se on vain tämän laskelmani toinen puoli - Olympuksen pro-zoomin on oltava 2.0 kilpaillakseen muiden valmistajien 2.8:ien kanssa.
Tästä heitostahan tämä :)
 
Jere Kupari
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 656
Paikkakunta: Turku
Viesti:

9 years ago

No niin, paljonko kertoo kolme kuvaa?
Tai oikeastaan kaksi...
EDIT. Ja noniin, sähläsin tietty väärän herkkyystekstin tohon 20-millisen kuvaan.
Pitää olla ISO 200.
Liitteet
85mm-skaalattu.jpg
85mm-skaalattu.jpg (7.5 MiB) Katsottu 73 kertaa
20mm-cropattu-korjattu.jpg
20mm-cropattu-korjattu.jpg (7.5 MiB) Katsottu 72 kertaa
20mm-kokonaan.jpg
20mm-kokonaan.jpg (7.5 MiB) Katsottu 79 kertaa
Viimeksi muokannut Jere Kupari, 6.3.2008 klo 13.00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä