Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

4 years ago

Mitä mieltä olet Olli aiemmin valitettujen ongelmien osalta koskien nurkka sensellien kyvystä kerätä valoa suhteessa vanhempiin senselleihin ilman noita mikro linsejä?
Oisko lyhyiden rekisterietäisyyksien kameroiden, kuten mm Leican, kennojen kyky jatkossa kerätä valoa parempi myös nurkissa, suhteessa nyt moitittuun tilanteeseen?
Jotenkin uskon sinua enemmän, kuin hmm, noita äänekkäitä mielipiteiden kertojia, eli kun kerrot, niin tiedät mitä kerrot, kiitos siitä!
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Avatar
Mirrored
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 17903
Paikkakunta: Karjaa

4 years ago

Missä valitetaan ongelmallisista kennoista? Onko olliR ennustaja?
markku55 kirjoitti:
Mitä mieltä olet Olli aiemmin valitettujen ongelmien osalta koskien nurkka sensellien kyvystä kerätä valoa suhteessa vanhempiin senselleihin ilman noita mikro linsejä?
Oisko lyhyiden rekisterietäisyyksien kameroiden, kuten mm Leican, kennojen kyky jatkossa kerätä valoa parempi myös nurkissa, suhteessa nyt moitittuun tilanteeseen?
Olisitkohan kuitenkin tosiasiassa törmännyt ongelmaan Nexisi kanssa mutta valitus pitää pukea Leicakaapuun?

olliR kirjoitti:
mirrored kirjoitti:
olliR kirjoitti:
Vinjetointi on toki mikrolinssien ongelma.
Voiko CA olla myös? 
Mikrolinssejä on siis yksi per valoa keräävä elementti (senseli). Värisuodatin on mikrolinssien ja senselin välissä. En nyt ihan heti keksi, miten mikrolinssi voisi vaikuttaa CA:han suoraan.
Kiitos.  Näinhän minäkin arvelin, kuten jutustani voi lukea. Tapiolassa lie ollut vain sarkasmia illassa. :-)
Viimeksi muokannut Mirrored, 29.4.2013 klo 20.59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Myytävänä hajuttomat vaan ei mauttomat:
Tamron SP 150-600mm Nikoniin, lintutele takuulla.
Leica M - Sony E laatusovite, merkki Metabones, uusin malli.
Laajakulmat Nikoniin, kaikki samassa.
 
brororn
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 391

4 years ago

olliR kirjoitti:
mirrored kirjoitti:
olliR kirjoitti:
Vinjetointi on toki mikrolinssien ongelma.
Voiko CA olla myös? 
Mikrolinssejä on siis yksi per valoa keräävä elementti (senseli). Värisuodatin on mikrolinssien ja senselin välissä. En nyt ihan heti keksi, miten mikrolinssi voisi vaikuttaa CA:han suoraan.

Välillisesti ehkä, jos ajatellaan, että kennon reunalla vinosti tulevassa valossa voisi mikrolinssi taittaa yhtä väriäluetta enemmän, jolloin tämän värialueen vinjetointi olisi vähäisempää. Mutta epäilen että tilanne näkyisi enemmänkin vinjetoinnin värjäytymisenä kuin CA:na. Pääoptikan CA:n merkitys on todennäköisesti monta kertaa suurempi ja se korostuu Bayer-värifiltterien kanssa.
Itsekin ensin harhauduin tuolle polulle eli että mikrolinssi aiheuttaisi myös CA:ta, mutta eihän se tietenkään voi olla niin. Sen sijaan sillä kennon edessä olevalla suodattimella on merkitystä. Sehän on lasia ja paksuudeltaan 1-3 mm:

"Any time you place a plane-parallel piece of glass in the path of a converging light beam you introduce aberrations. Virtually all digital cameras have a cover glass of some sort. Even if you remove the filter pack there is still a thin coverslip that protects the actual pixel structures. The vast majority of digital cameras also include a filter in addition to this coverslip. In order to achieve the best possible performance in a lens to be used with digital cameras it is therefore necessary to include the effects of all this glass near the image plane, and to counteract it by proper design of the lens."
Viimeksi muokannut brororn, 29.4.2013 klo 23.24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Avatar
Mirrored
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 17903
Paikkakunta: Karjaa

4 years ago

brororn kirjoitti:
olliR kirjoitti:
mirrored kirjoitti:
Voiko CA olla myös? 
Mikrolinssejä on siis yksi per valoa keräävä elementti (senseli). Värisuodatin on mikrolinssien ja senselin välissä. En nyt ihan heti keksi, miten mikrolinssi voisi vaikuttaa CA:han suoraan.

Välillisesti ehkä, jos ajatellaan, että kennon reunalla vinosti tulevassa valossa voisi mikrolinssi taittaa yhtä väriäluetta enemmän, jolloin tämän värialueen vinjetointi olisi vähäisempää. Mutta epäilen että tilanne näkyisi enemmänkin vinjetoinnin värjäytymisenä kuin CA:na. Pääoptikan CA:n merkitys on todennäköisesti monta kertaa suurempi ja se korostuu Bayer-värifiltterien kanssa.
Itsekin ensin harhauduin tuolle polulle eli että mikrolinssi aiheuttaisi myös CA:ta, mutta eihän se tietenkään voi olla niin. Sen sijaan sillä kennon edessä olevalla suodattimella on merkitystä.
Siis sittenkin digikameralla voisi CA näkyä enemmän.  Onko se voimakkaampaa värillisyyttä vai jopa leveämpää?
Myytävänä hajuttomat vaan ei mauttomat:
Tamron SP 150-600mm Nikoniin, lintutele takuulla.
Leica M - Sony E laatusovite, merkki Metabones, uusin malli.
Laajakulmat Nikoniin, kaikki samassa.
 
olliR
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 365
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

4 years ago

markku55 kirjoitti:
Mitä mieltä olet Olli aiemmin valitettujen ongelmien osalta koskien nurkka sensellien kyvystä kerätä valoa suhteessa vanhempiin senselleihin ilman noita mikro linsejä?
Käsittääkseni mikrolinssit voivat myös pahentaa tilannetta juuri tuon vinjetoinnin osalta.

Jos ensin ajatellaan asiaa ilman mikrolinssiä. Senseli on kennossa tavallaan hieman "kuopassa". Lyhellä rekisterietäisyydellä ja laajakulmalla, valo tulee reunoille vinossa ja pääsee hiukan huonommin tuonne kuoppaan. Syntyy vinjetointia.

Linssin on suoraan tämän kuopan edessä. Senselien välissä on tilaa, joka ei kerää valoa. Linssit voidaan laittaa lähes vieri viereen, jolloin ne keräävät tehokkaammin koko pinta-alalta valoa ja kokoavat sen senseliin. Mutta lyhyellä rekisterietäisyydellä tilanne voi taas olla se, että vinosti tuleva valo ohjautuukin taas sinne senselien väliin.

Muistaakseni Leica juuri yritti Kodakin kanssa kehittää kennoa, jossa mikrolinssejä asetetltiin reuna-alueilla niin, että vinosti tulevat valonsäteet kertyisivät paremmin. Ongelmana on aika tarkka asettelu kennoa tehtäessä ja se, että kameroissa voidaan käyttää erilaisia objektiiveja.

Henkilökohtaisesti en näe tuon tyyppistä vinjetointia kovin merkittävänä, optiikat tuottavat tuota enemmän.


Ja sama koskee tuota kennon edessä olevan filtterin aberraatiota. Jälleen optiikassa tuota lasia on paljon enemmän. Kuvaajan itsensä objektiivin eteen laittama suojafiltteri on reippaasti paksumpi, eikä sitä voida "ennakoida objektiivin suunnittelussa". Nykyiset kokeilut tuon kennofiltterin poistamisesta ovat ehkä enemmänkin tarkkuuden parantamista, kun pikseleiden määrä on kasvanut sellaiseksi, että sillä voidaan kompensoida moirea ja bayer-mosaikin virheitä.

Digikameran kennon bayer-värifiltterit ja niistä värit luova algoritmi voi mielestäni aiheuttaa kromaattisen aberraation korostumista. Alkulähteenä tuossakin on toki se linssin aberraatio.
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

4 years ago

Hmmm... Airy disc ei vähääkään pienemmillä aukoilla mahdu edes yhden mikrolinssin alueelle varsinkaan tavanomaisella optiikalla, joten joku väri leviää eri tarkennuspisteen vuoksi enemmän kuin toiset. Käytännössähän ei voida määritellä sitä, minkä värinen valo osuu tarkalle minkäkin värisen suotimen kohdalle. Ja jos/kun optiikan ca-vääristää tilannetta ennen mikrolinssiä, voi mikrolinssi vääristää tilannetta vielä lisää joko nostamalla tai laskemalla tulokulmasta riippuen ei-toivotun värin osuutta ko. pikselin osalta. Eihän yhden pikselin arvo sinänsä riipu pelkästään yhden pikselin väristä vaan lasketaan ympäröivien avulla. Tämä erityisesti cyanin eli sinivihreän alueella, koska yksi RGB-tieto koostuu kuitenkin 1xR, 1xB, 2xG -suotimien yhdistelmästä. Tssä on jotain joka mättää...
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

4 years ago

Nyt hämmennän pesää josta en tiedä mitään, mutta ehkäpä tämä auttaa jotain tajuamaan vielä paremmin...hmmm, huonosti sanottu, mutta silti:
Jos ajatellaan, että objektiivi on jo hajoittanut eri valonaallonpituudet erilleen, niin, nehän ovat "matkansa päässä" kohdatessaan joko sensillin tai mikrolinssin, voiko tässä enää "syyttää" kumpaakaan, sillä homma on joko hoidossa tai ei.
En usko, että mikrolinssi pystyy koskaan korjaamaan hajautettua valoa, mutta pystyykö se vielä tilannetta pahentamaankaan?
Eikö mikrolinssin tarkoitus ole koota siihen kohdistunut valo sensorille, ja siinä sen tehtävä onkin jo (kai) helpompi, kuin eri aallonpituuksien kokoaminen?
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Kullervo51
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 224
Paikkakunta: Helsinki, Tallinn

4 years ago

mirrored kirjoitti:
Kullervo51 kirjoitti:
Melkein kaikissa Zeiss:n objektiiveissä näyttäisi olevan CA hyvin kurissa ainakin DxO:n mukaan.
Niin mikä sitten on hyvin kurissa ja mitä tarkoittaa melkein kaikissa :-)  Photozonessa voi verrata vaikkapa:

http://www.photozone.de/nikon_ff/587-ze ... ff?start=1
http://www.photozone.de/nikon_ff/444-ni ... ff?start=1
http://www.photozone.de/nikon_ff/596-ni ... ff?start=1

http://www.photozone.de/nikon_ff/588-ze ... ff?start=1
http://www.photozone.de/nikon_ff/442-ni ... ff?start=1
http://www.photozone.de/nikon_ff/441-ni ... ff?start=1

Nämä kaikki  D3X tuloksia.  (Paheneeko CA Nikkoreilla uusien versioiden myötä?)


(Hommasin muuten tuollaisenNikoniin.  "Testit" ovat vielä vaiheessa, mutta ensivaikutelma oli ällistyttävän terävä D3:lla ja oudon pehmeä D800:lla.  Verrokkeina 28-105 zoom ja 35 + 50 mm kiinteät AIS kakkulat. En ole tosin vielä jaksanut tihrustella kunnolla.  Saattoi olla vikaa vertailukuvissakin D800 osalta.  Mutta katsokaas mitkä CA lukemat linkissä! (5Dmk2)  :o)  Täytyy laittaa joskus esille kuvia ja kroppeja eri objektiiveilla joista voi katsella sitä CA:takin. Täällä vaan fotaripojat alkaa aina naljailemaan jos optiikkaosioon laittaa kokeilujen tuloksia.  Ja välillä naljailee ihan oikeat valokuvaajatkin. No, ei anneta sen häiritä.  ;D
Jos katsotaan tutkimuslaboratorion sivuilta:
http://www.dxomark.com/index.php/Lenses ... camera3)/0

Tosin 35mm/F2 näyttää olevan pokkeus! Kyllä uudet prime Nikkoritkin pärjää.
Sivuilta voi valita eri objektiiveja ja verrata niitä kaikkein kattavammin. En ole löytänyt netistä yhtä kattavaa testiaineistoa.
"There is no such thing as public opinion. There is only published opinion."
Winston Churchill
 
ppotka
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

4 years ago

markku55 kirjoitti:
Nyt hämmennän pesää josta en tiedä mitään, mutta ehkäpä tämä auttaa jotain tajuamaan vielä paremmin...hmmm, huonosti sanottu, mutta silti:
Jos ajatellaan, että objektiivi on jo hajoittanut eri valonaallonpituudet erilleen, niin, nehän ovat "matkansa päässä" kohdatessaan joko sensillin tai mikrolinssin, voiko tässä enää "syyttää" kumpaakaan, sillä homma on joko hoidossa tai ei.
En usko, että mikrolinssi pystyy koskaan korjaamaan hajautettua valoa, mutta pystyykö se vielä tilannetta pahentamaankaan?
Eikö mikrolinssin tarkoitus ole koota siihen kohdistunut valo sensorille, ja siinä sen tehtävä onkin jo (kai) helpompi, kuin eri aallonpituuksien kokoaminen?
Hyvä Markku, noin se menee. Kennojen resoluutio on jo paljon edellä keskiverto-objektiiveja. Ne toistavat varsin oikein objektiivin diffraktion ja CA:n sekä muut objektiivivirheet, koska nämä ovat paljon "pikseliä suurempia". Objektiivin laatu ja sen ominaisuukdien hyödyntäminen ratkaisee, ei kenno.

Ja Esa, minkään pikselin väriä ei tänä päivänä lasketa noin. Algoritmit ovat paljon kehittyneempiä. Ei systeemissä mikään mätä (vaikka ei se valmiskaan ole), kuvia tulee.
-p-
 
Avatar
Mirrored
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 17903
Paikkakunta: Karjaa

4 years ago

Kullervo51 kirjoitti:
http://www.dxomark.com/index.php/Lenses ... camera3)/0

Tosin 35mm/F2 näyttää olevan pokkeus! Kyllä uudet prime Nikkoritkin pärjää.
Sivuilta voi valita eri objektiiveja ja verrata niitä kaikkein kattavammin. En ole löytänyt netistä yhtä kattavaa testiaineistoa.
Jos Zeissin 35/2 vertaa niin Nikkor 35/2 pärjää paremmin CA:n suhteen ja uusin Nikkor 35/1.4 noin samalla lailla.  Lista on kattava valikossa mutta tuloksia ei löydy esim.  Voikkarin pannukakuista.

Photozone on toinen testaaja ja sen mukaan Zeissin 50/1.4 on myös reilu CA.  Vaikutelma Nikkorien kehityksestä näyttäisi tosiaan olevan lisääntyvä CA.  Älkää tätä täydellisenä totena nielkö mutta ihan vaan edellä olevien kahden sivuston esille nostetuissa esimerkeissä...


edity.  Eihän se totta ollut enää Nikkor 50/1.4 AF-S vs D välillä.  Vaan tuo Zeissin 50mm vaisu testimenestys näkyy DXO vertailussakin selvästi.  Siihen kun vielä valitsee D800 D3X:n tilalle...

Näyttää DXO kertovan CA:n mikrometreinä eikä pikseleinä. Näin kennon vaihto ei vaikuta niihin lukemiin.
Viimeksi muokannut Mirrored, 1.5.2013 klo 9.11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Myytävänä hajuttomat vaan ei mauttomat:
Tamron SP 150-600mm Nikoniin, lintutele takuulla.
Leica M - Sony E laatusovite, merkki Metabones, uusin malli.
Laajakulmat Nikoniin, kaikki samassa.
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

4 years ago

ppotka kirjoitti:

Hyvä Markku, noin se menee. Kennojen resoluutio on jo paljon edellä keskiverto-objektiiveja. Ne toistavat varsin oikein objektiivin diffraktion ja CA:n sekä muut objektiivivirheet, koska nämä ovat paljon "pikseliä suurempia". Objektiivin laatu ja sen ominaisuukdien hyödyntäminen ratkaisee, ei kenno.

Ja Esa, minkään pikselin väriä ei tänä päivänä lasketa noin. Algoritmit ovat paljon kehittyneempiä. Ei systeemissä mikään mätä (vaikka ei se valmiskaan ole), kuvia tulee.
-p-
Pekka: Olet varmaankin oikeassa - ei siinä mitään. Diffraktion aiheuttama ongelma suhteessa kennoon on helppo mieltää, mutta nuo CA:n aiheuttamat ongelmat tuntuvat vaan oman kokemuksen mukaan heittelevän samalla objektiivilla eri rungoissa aika lailla. Ja se on seikka, mikä ei oikein uppoa mun puupäähän...
 
hm
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 181

4 years ago

Kennon edessä olevalla AA-filtterilasilla on huomattavan suuri kuvaa heikentävä vaikutus, ellei sitä ole otettu huomioon objektiivin suunnittelussa. Optiikan suunnitteluohjelmilla voi moisen lasin vaikutusta helposti simuloida. Laskin kinoruudun kokoisen kennon tarjoamaa kuvaa käyttäen virheetöntä 50 mm:n objektiivia valovoimalla 2. Kennon edessä olevan lasin paksuudeksi laitoin 3 mm, joka muistini mukaan hyvin vastaa näkemiäni kennolaseja.

Aukolla 2 on Airy-diskin halkaisija 3 mikrometriä. Parhaimmalla tarkennuksella keskellä oleva pistemäinen kohde kuvautuu 40 mikronin läntiksi, kuvakentän reunalla vastaavasti 0,1 mm pitkäksi viuhkaksi. Aukolla 5,6 Airy-disk on halkaisijaltaan 8 mikronia ja vastaavat kuvakoot kennolla 16 ja 30 mikronia. Aukolla 8 kuvautuminen keskellä alkaa olla samaa luokkaa diffraktiosta aiheutuvan hajonnan kanssa.

Laajakulmaisilla objektiiveilla on tilanne edellistä paljon pahempi, vastaavasti esim. 200 millisellä kuvattaessa ei ongelmaa esiinny.

Samalla objektiivilla eri kameroilla kuvattaessa näkyvät erot saattavat johtua osin kennojen edessä olevien lasien paksuuseroista. Tyypillinen AA-suodatin jakaa siihen tulevan valonsäteen kuuteen osaan, joka ominaisuus on myös voimakkuudeltaan kamerakohtainen.

Näitä asioita voi kokeilla tekemällä valopisteen neulanreiän ja taskulampun avulla. Kameran nokalle filmiaikainen objektiivi ja sitten vaan pimeään huoneeseen kuvaamaan valopistettä erilaisilla valotusajoilla. Huomattavasti helpompaa kuin kameran ulkoiluttaminen raittiissa kevätilmassa.
Hannu Määttänen / Teknofokus / www.teknofokus.fi
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 16626

4 years ago

3 mm paksuinen aa-suodin ?

Useimmiten taitaa puoletkin piisata. Canon 5:  1,45 mm.  Jossain voi toki olla paksumpikin.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
hm
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 181

4 years ago

SakkeM kirjoitti:
3 mm paksuinen aa-suodin ?

Useimmiten taitaa puoletkin piisata. Canon 5:  1,45 mm.  Jossain voi toki olla paksumpikin.
Vanhemmissa kameroissa oli paksummat lasit. Muistelisin nähneeni paksumpiakin, eritoten pokkareissa. Mukaan pitää myös lukea kennon suojana oleva kirkas lasi. Kuvauksen vääristyminen on varsin lineaarinen; jos paksuus puolittuu, niin laskemani arvot voi myös puolittaa.
Hannu Määttänen / Teknofokus / www.teknofokus.fi
 
Avatar
niffe
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 11063
Paikkakunta: HELSINKI

4 years ago

ppotka kirjoitti:
niffe kirjoitti:
SakkeM kirjoitti:
Monenlaisia aristoteelisiä uskomuksia liittyy juttuihin, joita on vain vaaleassa pikku päässä pähkäilty, eikä kokeiltu.  Olihan täällä joku aika sitten mm. ketju, jossa lähtöoletuksena pidettiin, että senseliä pienemmät kuvautuvat osat eivät kuvassa näy ollenkaan.

Samanlainen juttu oli aikoinaan lehteen testejä tehdessäni. Eräs valokuvaaja kirjoitti pitkän kirjeen toimitukseen ja haukkui minut maan rakoon, hänen mielestään kun mitenkään kuvassa ei voi näkyä yksityiskohtia, jotka ovat senseliä pienempiä, Nyquistin raja on ylittämätön.  Ihmisillä voi olla vahva uskomus näkemykseensä (varsinkin) asioista, joista eivät ymmärrä juurikaan mitään.
Minähän sanoin, etten osaa selittää tai halua edes selittää, kun en ole mikään signaali-insinööri. En kirjoittanut Nyqvistin teoreemasta, vaan eräänlaisesta pikseliähkystä, joka syntyy enimmäkseen pitkillä valotusajoilla CCD-kennoissa riippuen siitä mihin fotoni kohdistuu. Herkkyys eri kohdissa sensorikaivoa on erilainen, fotoni saattaa heijastella, jos tulokulma on otollinen ja sitten samalla syntyy vielä erikseen ilmiötä vahvistava "jonottamisongelmaa" liittyen CCD:n väyliin. Polemisoin tätä jo aiemmin ja sielläkin tarina poukkasi difraktioon ilman myötävaikutustani. Jälki on muuten hyvin samankaltaista kuin "pikselin levitessä"
Sakke jatkanee tästä, mutta täytyy kyllä ihailla tätä uuden fysiikan syntyä: kennon yksittäisen sensorin sisällä olevat eri herkkyiset alueet, fotonin heijastus ja jonotteleva jännite.

Fotonista sen verran, että fotonia ei ole "olemassa" ennen kuin sen vaikutus "nähdään". Tyhjässä avaruudessa on absoluuttinen pimeys, kunnes sinne tuodaan jotain, joka aiheuttaa fotonin vaikutuksen näkemisen. Fotoni ei ole esine vaikka se onkin valon dualismin hiukkanen.
Meikäläisessä on tuota havukka-aholaista sen verran, että jumitti tuohon valon dualismiin ja fotonin hiukkasluonteeseen vielä sen jälkeenkin, kun löytyi selitys niille senselin eriherkkyisille rekistereille ja jännitteen "ylivuoto-ongelmalle". Sensor blooming oli tosiaankin tuo hakemani oikea termi kuvaamaan ilmiötä, joka lienee pitkälti kadonnut päiväjärjestyksestä nopeiden cmos-kennojen myötä ja softien parantuessa. Kiitos siltä osin selkiyttävistä näkemyksistänne. Tässä vielä linkki Chase Jarvisin parempiin esimerkkikuviin http://blog.chasejarvis.com/blog/2008/0 ... sor-bloom/. Kivan näköistä muotikuvaa. Sen sijaan dualismilla tarkoittanette fotonin hiukkas- ja aaltoluonnetta? Mihin perustuisi tässä tapauksessa olettama, että fotoni ei voi heijastua? Tämähän tarkoittaisi myös sitä, että näkyvän valon aallonpituuksilla oleva säteilykään ei heijastuisi? Toki jollain muulla aallonpituudella heijastuminen voi jäädä tapahtumatta, mutta sitten niihin pätevät mahdolliset muut aalto-oppiin kuuluvat ilmiöt. Lisäksi fotoneihin liitettävät eksistentiaaliset kysymykset vaikuttavat jotenkin melko retorisilta, jos fotonin energia ja liikemäärä pystytään määrittelemään.
 
PasiZ
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 1115

4 years ago

ppotka kirjoitti:
PasiZ kirjoitti:

Nyt on pakko kysyä, mistä apokromaattisten linssielementtien kanssa joutuu tinkimään, jos kirjoittamasi on totta. Kromaattinen aberraatiohan johtuu linssin taittokyvystä, jolloin eri aallonpituudet taittuvat eri kohtaan.

Anteeksi hyvän ketjun pilaamisesta jo etukäteen.

#pasi
Aina kannattaisi tsekata, että faktat on kunnossa ennen kuin alkaa viisastelemaan. Apokromaattisuus ei ole lasimateriaalin ominaisuus. Ei ole olemassa apokromaattista lasia. On olemassa apokromaattisia objektiivikonstruktioita, jotka vaativat vähintään kaksi korjaavaa elementtiä apokromaattisuuden saavuttamiseksi. Käytännössä tämäkään ei riitä muuta kuin jollekin valitulle parametrille, esimerkiksi vain äärettömään tarkennettuna. Normaalit valokuvausobjektiivit, jotka kulkevat APO-nimikkeellä eivät oikeasti ole apokromaattisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Edes kiinteäpolttovälistä apokromaattista valokuvausobjektiivia ei voida tehdä valovoimaltaan parempana kuin noin f/5.6.

Light is a bitch...
-p-
Anteeksi ajattelemattomuuteni, korjasin näköjään etukäteen jo tuon elementti / ryhmä sekaannuksen jatkaessani...
Kromaattinen aberraatiohan johtuu linssin taittokyvystä, jolloin eri aallonpituudet taittuvat eri kohtaan.
Mutta mistä tässä joutuu tinkimään, oli alkuperäinen kysymys. Valovoimasta toki, mutta niin joutuu usein muutenkin, koska syväterävyys on valovoimaisilla objektiiveilla liian lyhyt moneenkin tarkoitukseen. Linssiryhmiä on aina moderneissa objektiiveissa useita, olivatpa kuinka apokromaattisia tahansa.

-Pasi
 
Avatar
niffe
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 11063
Paikkakunta: HELSINKI

4 years ago

Tuli vastaan ihan tuore esimerkki vielä tästää blooming-ilmiöstä. Useimmat ovat varmaankin iltasella TV-kanavia scrollaillessa laittaneet merkille CSI Miami-poliisisarjan, jossa kuvaustyö poikkeaa melkoisesti vastaavasta tauhkasta. Katselin haltioituneena 2012 kuvattua osaa, jossa näyttelijät oli kuvattu kuin mainosstudiolla ja interiööri oli, paitsi hienosti valaistu kuvausteknisesti, myös jonkun ihan oikean interiööri-valosuunnittelijan stailaama. Kamera-ajossa kuva zoomattiin auki näyttelijöistä värikkäisiin käytävätiloihin ja samalla kaikki pistemäiset kameraa kohti valaisevat valaisimet levisivät vaakasuuntaan. Huikea värimaailma saadaan siis aikaan videolla ja pikseliähky voi edelleen iskeä huippudigivideoihinkin. Kaunista ja ehkä osin tahallistakin glitteriä jo muutenkin ylitseampuvan täydelliseen CSI-pollareiden maailmaan. Upeaa =)

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä