Johannes
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 1368

6 years ago

toninikkanen kirjoitti:
J.W.The NowHere Man kirjoitti:
Kyllähän tuollainen kasetti , sisältäen kennon , oli ihan Photokinassa näytillä ja sillä saatiin kuvia, mutta resoluutio oli vain aika naurettava ja kennon koko pieni. Taisi olla croppi jotakin 2,5 ja resoluutio 4 megaa...
Eipäs ollut, sori vaan. Se oli puhdasta feikkikusetusta alusta loppuun, jos SiliconFilmiä tarkoitat. Niillä ei koskaan ollut mitään muovimockuppia edistyneempää versiota olemassa.
Ainakin täällä on testattu toimivaa prototyyppiä: http://www.dpreview.com/news/0102/01021 ... iliconfilm
"I ain't dead yet!"
- Alex Stonewall
 
toninikkanen
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 1650

6 years ago

Johannes kirjoitti:
Ainakin täällä on testattu toimivaa prototyyppiä: http://www.dpreview.com/news/0102/01021 ... iliconfilm
Dpreview:kin meni halpaan aikoinaan.

http://photo.net/digital-camera-forum/00Pq7H

ylläolevasta poiminta:
"This is correct. People who saw their original trade show demo reported that it appeared to be a very cleverly staged fraud. It appears they shot pictures of their own staff, earlier, with a real digital camera. Then they brought the same staff and same background to a trade show, and "shot" the pictures again. Since they had that "film workflow" of shooting a bunch of pictures then "downloading" an entire silicon film cartridge to the computer, you didn't notice that the images didn't quite match the shoot. "


http://forums.dpreview.com/forums/read. ... e=27462698
 
Johannes
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 1368

6 years ago

toninikkanen kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Ainakin täällä on testattu toimivaa prototyyppiä: http://www.dpreview.com/news/0102/01021 ... iliconfilm
Dpreview:kin meni halpaan aikoinaan.

http://photo.net/digital-camera-forum/00Pq7H

ylläolevasta poiminta:
"This is correct. People who saw their original trade show demo reported that it appeared to be a very cleverly staged fraud. It appears they shot pictures of their own staff, earlier, with a real digital camera. Then they brought the same staff and same background to a trade show, and "shot" the pictures again. Since they had that "film workflow" of shooting a bunch of pictures then "downloading" an entire silicon film cartridge to the computer, you didn't notice that the images didn't quite match the shoot. "


http://forums.dpreview.com/forums/read. ... e=27462698
Those bastards!
"I ain't dead yet!"
- Alex Stonewall
 
toninikkanen
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 1650

6 years ago

Siinä mielessä toi uudempi aprillipilaversio on paljon kivempi, siinä ei ole yritetty viedä kenenkään rahoja perusteettomin lupauksin :)
 
olliR
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 367
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

6 years ago

Harald kirjoitti:
Nyt kyllä puhutaan viikipeetiassa paskaa. Valolla ei ole mitään "analogista signaalia". Siihen hemmetin sensorin valokaivoon osuu fotoneja, ja miten paljon niitä osuus, ilmaistaan sitten digitaalisesti eli numeroarvolla.
Silloinhan filmikin on selvästi digitaalinen anturi. Samoin sekin tekee, kukaan ei vaan viitsi laskea mikroskoopilla niitä hopearakeita.

Digiperä kaupallisena mahdollisuutena kinokennossa kaatui aika paljon siihen, että filmikameroissa ei ollut sähköisiä liitäntöjä, jossa se kenno-osa olisi jotenkin tiennyt, että ollaan ottamassa kuvaa. Kyllähän sulkimen avautuminen on toki mahdollista havaita, mutta paljon auttaisi, jos asian tietäisi vähän ennen. Varsinkin verhosulkimen kanssa tulee vähän kiire.

Lisäksi tuon SiliconFilmin aikaan komponentit oli vähän isohkoja, että kokonaisuudesta olisi saanut järkevän kokoisen. Nykyään varmaan onnistuisi, mutta kukapa nyt enää filmirunkoja mihinkään käyttäisi....
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

6 years ago

olliR kirjoitti:

Lisäksi tuon SiliconFilmin aikaan komponentit oli vähän isohkoja, että kokonaisuudesta olisi saanut järkevän kokoisen. Nykyään varmaan onnistuisi, mutta kukapa nyt enää filmirunkoja mihinkään käyttäisi....
Mä olen pojilta kylillä kuullu, että filmin valottamiseen niitä vielä käytettäisiin...
 
Harald
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 2507

6 years ago

olliR kirjoitti:
Harald kirjoitti:
Nyt kyllä puhutaan viikipeetiassa paskaa. Valolla ei ole mitään "analogista signaalia". Siihen hemmetin sensorin valokaivoon osuu fotoneja, ja miten paljon niitä osuus, ilmaistaan sitten digitaalisesti eli numeroarvolla.
Silloinhan filmikin on selvästi digitaalinen anturi. Samoin sekin tekee, kukaan ei vaan viitsi laskea mikroskoopilla niitä hopearakeita.
Eihän ole.  ;D

Se kuva pitää ilmaista siitä anturista suoraan numeerisessa muodossa jotta se olisi digitaalinen anturi. Ei se että on mahdollisuus joskus myöhemmin laskea kiteitä numeroina, tee siitä digitaalista. Filmistä saadaan digitaalinen informaatio vasta scannerissa. Scanneri on digitaalinen sensori.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16708

6 years ago

Harald kirjoitti:

Nyt kyllä puhutaan viikipeetiassa paskaa. Valolla ei ole mitään "analogista signaalia". Siihen hemmetin sensorin valokaivoon osuu fotoneja, ja miten paljon niitä osuus, ilmaistaan sitten digitaalisesti eli numeroarvolla.
Ei mitenkään välttämättä.  Ekat sähkökamerat - samoin kuin videokamerat vielä pitkään - tallensivat sen analogisen signaalin magneettinauhalle tms.  Videopuolella digi tuli mukaan melko myöhään, aika paljon nauhoituksia taidettiin tehdä analogisesti vielä tämän vuosituhannen puolella. Veikkaanpa, että jollakulla lukijoista on edelleen käytössä videokamera, joka ei ole digitaalionen.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

6 years ago

SakkeM kirjoitti:
Harald kirjoitti:

Nyt kyllä puhutaan viikipeetiassa paskaa. Valolla ei ole mitään "analogista signaalia". Siihen hemmetin sensorin valokaivoon osuu fotoneja, ja miten paljon niitä osuus, ilmaistaan sitten digitaalisesti eli numeroarvolla.
Ei mitenkään välttämättä.  Ekat sähkökamerat - samoin kuin videokamerat vielä pitkään - tallensivat sen analogisen signaalin magneettinauhalle tms.  Videopuolella digi tuli mukaan melko myöhään, aika paljon nauhoituksia taidettiin tehdä analogisesti vielä tämän vuosituhannen puolella. Veikkaanpa, että jollakulla lukijoista on edelleen käytössä videokamera, joka ei ole digitaalionen.
Miksiköhän tässä puhutaan kahdesta eri tallennusmuodosta. Äänikin on tallennettu videon tapaan kohta 130 vuotta sitten. Seleenikennokaan ei ole kovin nuori keksintö. Eihän niilläkään ole digin kanssa mitään tekemistä.
 
J.W.The NowHere Man
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 11916

6 years ago

seon silleen, että jos mitään "digitaalista" asettaa kyseenalaiseksi, niin johan nousee aikamoinen joukko elämöimään. Mä pidän ( ihan tarkoituksella) pöydällä Fuji Finepix S ykköstä  "muistuttamassa kuolevaisuudesta"... hehe.
JukkaWatanenPhotoblog...tekniikkajutut siellä...
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16708

6 years ago

Tapiola2006 kirjoitti:

Miksiköhän tässä puhutaan kahdesta eri tallennusmuodosta.
Itse asiassa tässä ei puhuttu tallennusmuodoista ollenkaan, vaan ilmaisimista.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Harald
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 2507

6 years ago

SakkeM kirjoitti:
Tapiola2006 kirjoitti:

Miksiköhän tässä puhutaan kahdesta eri tallennusmuodosta.
Itse asiassa tässä ei puhuttu tallennusmuodoista ollenkaan, vaan ilmaisimista.
"digitaalikameran A/D muunnin muuttaa valon analogisen signaalin digitaaliseksi signaaliksi ja tallettaa sen muistiinsa"

Tässä puhutaan "valon analogisesta signaalista", sellaista ei ole olemassakaan, valo on fotoneja.

Fotoneiden määrä voidaan laskea. Joko yksitellen tai sitten niiden kokonaismäärä. Tällä "valon analogisella signaalilla" todennäköisesti viitataan siihen että fotonit aiheuttavat kussakin sensorin valokaivossa sähkövirran määrän, joka mitataan ja ilmaistaan digitaalisesti numerolla. Mutta siinä mitataan ilmaisimen siihen osuneen valon perusteella generoimaa sähkömäärää, ei "valon analogista signaalia". Tämä sähkön jännite siis mitataan analogisesti ja sen määrä ilmaistaan binäärilukuna (0011000). Mitattu sähkömäärä toki voitaisiin tallentaa analogisestikin ilman A/D-muunnosta, esim. magneettipulssien jonona. Kuten vanhoissa videokameroissa todellakin tehtiin.

Mutta kyse on siis ilmaisimeen kertyneen sähkön määrän tallentamisesta tavalla tai toisella, ei mistään "valon analogisesta signaalista". Itse asiassa tuo sähkön määräkin noudattaa fotonien energian kvantittunutta jakoa, eli sen digitit muodostuvat yksittäisistä em. sähkövirran muodostaneista fotoneista. Fotonien värähtely (energia) on kvantittunutta, eli voitaisiin sanoa jopa että se on itseasiassa digitaalista.  ;)

Tässä ei toimi edes vertaus filmin rakeisiin, koska rakeita on periaatteessa melkoinen valikoima muotonsa, kokonsa ja värinsä puolesta. Niiden kunkin kuvailu numeerisesti yksitellen suhteessa sijaintiin ja suuntaan filmiruudulla räjäyttäisi kyllä pankin... Siksi sitä ei edes yritetä.
Viimeksi muokannut Harald, 12.4.2011 klo 21.05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

6 years ago

Harald kirjoitti:
olliR kirjoitti:
Harald kirjoitti:
Nyt kyllä puhutaan viikipeetiassa paskaa. Valolla ei ole mitään "analogista signaalia". Siihen hemmetin sensorin valokaivoon osuu fotoneja, ja miten paljon niitä osuus, ilmaistaan sitten digitaalisesti eli numeroarvolla.
Silloinhan filmikin on selvästi digitaalinen anturi. Samoin sekin tekee, kukaan ei vaan viitsi laskea mikroskoopilla niitä hopearakeita.
Eihän ole.  ;D

Se kuva pitää ilmaista siitä anturista suoraan numeerisessa muodossa jotta se olisi digitaalinen anturi. Ei se että on mahdollisuus joskus myöhemmin laskea kiteitä numeroina, tee siitä digitaalista. Filmistä saadaan digitaalinen informaatio vasta scannerissa. Scanneri on digitaalinen sensori.
Usko jo: CCD- ja CMOS-"anturista" ei saada ulos numeerista (=ennalta määrättyjä portaita) tietoa. Filmistä voidaan saada digitaalista informaatiota ennen kuin se on kehitetty. Varaustilat purkautuvat vähitellen, jolloin tuotettu energia on tiukasti kvantittunutta. Mittaaminen on toki mahdollista vain laboratoriossa mutta on kuitenkin. Tulevaisuudessa tulemme palaamaan filmin kaltaiseen ilmaisimeen, kun löydetään oikea (orgaaninen?) materiaali ja tapa purkaa varaustila mitattavalla tavalla. Nykyisen kaltainen digikenno on liian rajoittunut elääkseen pitkään.

Aiemmin mainitsemasi fotonivuo kennoon ei kerro mitään ilmaisimen toiminnasta. Samaan fotonivuohon reagoi niin kenno, filmi kuin silmäsikin. Lisäksi valon luonne valokuvauksessa ei ole edes pääosin fotoniluonteista vaan ilmiöt selittyvät pääosin valon aaltoluonnetta tarkastelemalla.

-p-
 
Harald
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 2507

6 years ago

ppotka kirjoitti:
Harald kirjoitti:
olliR kirjoitti:
Silloinhan filmikin on selvästi digitaalinen anturi. Samoin sekin tekee, kukaan ei vaan viitsi laskea mikroskoopilla niitä hopearakeita.
Eihän ole.  ;D

Se kuva pitää ilmaista siitä anturista suoraan numeerisessa muodossa jotta se olisi digitaalinen anturi. Ei se että on mahdollisuus joskus myöhemmin laskea kiteitä numeroina, tee siitä digitaalista. Filmistä saadaan digitaalinen informaatio vasta scannerissa. Scanneri on digitaalinen sensori.
Usko jo: CCD- ja CMOS-"anturista" ei saada ulos numeerista (=ennalta määrättyjä portaita) tietoa. Filmistä voidaan saada digitaalista informaatiota ennen kuin se on kehitetty. Varaustilat purkautuvat vähitellen, jolloin tuotettu energia on tiukasti kvantittunutta. Mittaaminen on toki mahdollista vain laboratoriossa mutta on kuitenkin. Tulevaisuudessa tulemme palaamaan filmin kaltaiseen ilmaisimeen, kun löydetään oikea (orgaaninen?) materiaali ja tapa purkaa varaustila mitattavalla tavalla. Nykyisen kaltainen digikenno on liian rajoittunut elääkseen pitkään.

Aiemmin mainitsemasi fotonivuo kennoon ei kerro mitään ilmaisimen toiminnasta. Samaan fotonivuohon reagoi niin kenno, filmi kuin silmäsikin. Lisäksi valon luonne valokuvauksessa ei ole edes pääosin fotoniluonteista vaan ilmiöt selittyvät pääosin valon aaltoluonnetta tarkastelemalla.

-p-
No en usko.  ;D

Nyt hyppäät kokonaan toiseen aiheeseen kun otat mukaan tuollaisen täysin uuden ja olemattoman ilmaisintyypin.

Nykyisten sensoreiden kannalta valolla on vain kvanttiluonne. Ne eivät käytä hilaa tai muuta vastaavaa minkäälaiseen ilmaisuun. Sen sijaan sillä, miten fotonit jakautuvat kennolle, saattaa olla jokin aaltoluonteen merkitys, interferenssi tms., mutta sitä ei kenno voi mitenkään tietää. Se mittaa vain yksittäisiä fotoneja.

En tiedä mitä sinä oikein haet, jotain scifiä vai mitä, mutta nykyisistä filmeistä ei tasan voi saada millään nykyisellä menetelmällä ulos fotoniluokan tietoa. Ei edes labrassa.

Siis niistä fotoneista jotka ovat saapuneet sille filmille. Tekijöitä on liikaa sen kohdalla kun fotonin energia vaikuttaa filmin kemikaaleissa. Se reaktio on täysin peruuttamaton ja kääntämätön. Se saapunut fotoni voi reagoida hyvin monella tavalla riippuen mille kohtaa filmin mikrorakennetta se osuu ja mitä muita fotoneja siihen kohdalle tai lähistölle osuu. Tieto niistä fotoneista on menetetty tässä kohdassa. Jäljelle jää vain niiden aiheuttama kemiallisen reaktion lopputulema. Kun lisäksi tähän fotonin aihauttamaan reaktioon vaikuttavat kehitys ja kiinnitys, niin ei tasan millään saada enää mitään mitattavissa olevaa tietoa niista reaktion aloittaneista fotoneista.

Sen sijaan nykyisistä kennoista saadaan kyllä tarvittaessa esille vaikka yksittäisten fotonien saapuminen kuhunkin valokaivoon. Näin itseasiassa tehdään jo tähtikuvauksessa. Yksittäisiä fotoneja on tämän lisäksi mitattu jo kauan mm. tähtien spektroskopiassa.

Sekoitat filmin osalta jonkin ihmeellisen scifin ja sitten kennon osalta ihan olemassaolevan teknologian.
Viimeksi muokannut Harald, 12.4.2011 klo 21.21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

6 years ago

Harald kirjoitti:
Fotonien värähtely (energia) on kvantittunutta, eli voitaisiin sanoa jopa että se on itseasiassa digitaalista.  ;)

Tässä ei toimi edes vertaus filmin rakeisiin, koska rakeita on periaatteessa melkoinen valikoima muotonsa, kokonsa ja värinsä puolesta. Niiden kunkin kuvailu numeerisesti yksitellen suhteessa sijaintiin ja suuntaan filmiruudulla räjäyttäisi kyllä pankin... Siksi sitä ei edes yritetä.
1. Fotoni ei värähtele. Fotoni etenee suoraviivaisesti valon nopeudella.
2. Fotonin energia ei ole kvantittunutta vaan analogista. Se ei ole sidoksissa valon hiukkas- vaan aaltoluonteeseen. Jokaisella fotonilla on mahdollisuus äärettömän moneen energiatasoon valon aallonpituudesta riippuen.
1.-2. -> on poimittava vain "sopivat fotonit", että saadaan kenno toimimaan.

3. Filmissä ei ole rakeita valotushetkellä. Rakeet syntyvät vasta kehityksessä.
4. Filmin kaikki hopeaionit (per layer) ovat tasan saman kokoisia, muotoisia ja samalla tavalla värityhmiä kuin kennokin.
5. Värienergialtaan sopivien fotonien valitseminen tehdään periaattessa samalla tavalla kuin kennossakin.

-p-
Viimeksi muokannut ppotka, 12.4.2011 klo 21.31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16708

6 years ago

Harald kirjoitti:

Itse asiassa tuo sähkön määräkin noudattaa fotonien energian kvantittunutta jakoa, eli sen digitit muodostuvat yksittäisistä em. sähkövirran muodostaneista fotoneista.
Itse asiassa ei ihan noinkaan, koska varausjakautumaa synnyttävän fotonin energia ei välttämättä absorboidu kokonaan.  Osa voi muuttua lämmöksi mm. Comptonin sironnan myötävaikutuksella.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Harald
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 2507

6 years ago

SakkeM kirjoitti:
Harald kirjoitti:

Itse asiassa tuo sähkön määräkin noudattaa fotonien energian kvantittunutta jakoa, eli sen digitit muodostuvat yksittäisistä em. sähkövirran muodostaneista fotoneista.
Itse asiassa ei ihan noinkaan, koska varausjakautumaa synnyttävän fotonin energia ei välttämättä absorboidu kokonaan.  Osa voi muuttua lämmöksi mm. Comptonin sironnan myötävaikutuksella.
Totta, mutta sitä ennen se noudattaa. Eli emissiohetkellä se pitää paikkansa.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16708

6 years ago

Harald kirjoitti:

Totta, mutta sitä ennen se noudattaa. Eli emissiohetkellä se pitää paikkansa.
Mennään aika kauas aiheesta, mutta nyt en oikein ymmärrä, mitä ajat takaa. Eihän säteilyn energia mitenkään kvantittunutta ole;  Planckin säteilylain mukaan esim. Auringon, kynttilänliekin tai hehkulampun yms. säteilyn aallonpituusjakauma on jatkuva.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Harald
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 2507

6 years ago

ppotka kirjoitti:
Harald kirjoitti:
Fotonien värähtely (energia) on kvantittunutta, eli voitaisiin sanoa jopa että se on itseasiassa digitaalista.  ;)

Tässä ei toimi edes vertaus filmin rakeisiin, koska rakeita on periaatteessa melkoinen valikoima muotonsa, kokonsa ja värinsä puolesta. Niiden kunkin kuvailu numeerisesti yksitellen suhteessa sijaintiin ja suuntaan filmiruudulla räjäyttäisi kyllä pankin... Siksi sitä ei edes yritetä.
1. Fotoni ei värähtele. Fotoni etenee suoraviivaisesti valon nopeudella.
2. Fotonin energia ei ole kvantittunutta vaan analogista. Se ei ole sidoksissa valon hiukkas- vaan aaltoluonteeseen. Jokaisella fotonilla on mahdollisuus äärettömän moneen energiatasoon valon aallonpituudesta riippuen.
1.-2. -> on poimittava vain "sopivat fotonit", että saadaan kenno toimimaan.

3. Filmissä ei ole rakeita valotushetkellä. Rakeet syntyvät vasta kehityksessä.
4. Filmin kaikki hopeaionit ovat tasan saman kokoisia, muotoisia ja samalla tavalla värityhmiä kuin kennokin.
Ks. edellä. 
5. Värienergialtaan sopivien fotonien valitseminen tehdään periaattessa samalla tavalla kuin kennossakin.

-p-
Huoh... mistähän kohdasta tämän aloittaisi.... 

1. Fotoni ei värähtele. Fotoni etenee suoraviivaisesti valon nopeudella.

Aha, sitten varmaan fysiikan oppikirjat ovat ihan perseestä. Jatketaanko evoluutio-opilla?

Ei ole olemassa hiukkasvaloa ja aaltovaloa. Valo on aina molempia luonteita. Fotonilla kuvataan hiukkasluonnetta, mutta se on vain kuvaus sen energian hiukkasmuodosta. Sama energia on valon aaltoluonteessa sidoksissa aallonpituuteen, joka on sama asia kun väri.

Valon aaltoliike on poikittaista, koska siinä värähtely tapahtuu aaltoliikkeen etenemissuuntaan nähden kohtisuorasti. Normaalisti valo värähtelee useissa eri tasoissa. Värähtelytasoja voidaan vähentää polaroimalla valo.

Aaltoliikkeen aallonpituus on värähtelytaajuuden käänteisarvo. Energiakvantin ja värähtelytaajuuden v välinen riippuvuus ilmaistaan yhtälöllä:

deltaE = h v

Kerroin h on Planckin vakio. Värähtelyn taajuus v on sitä suurempi, mitä lyhytaaltoisempaa valo on.

2. Fotonin energia ei ole kvantittunutta vaan analogista. Se ei ole sidoksissa valon hiukkas- vaan aaltoluonteeseen. Jokaisella fotonilla on mahdollisuus äärettömän moneen energiatasoon valon aallonpituudesta riippuen.

Ja tasan on kvanttittunut.

The history of quantum mechanics dates back to the 1838 discovery of cathode rays by Michael Faraday. This was followed by the 1859 statement of the black body radiation problem by Gustav Kirchhoff, the 1877 suggestion by Ludwig Boltzmann that the energy states of a physical system can be discrete, and the 1900 quantum hypothesis of Max Planck.[1] Planck's hypothesis that energy is radiated and absorbed in discrete "quanta", or "energy elements", precisely matched the observed patterns of black body radiation. According to Planck, each energy element E is proportional to its frequency ν:

    E = h \nu\

where h is Planck's constant. Planck cautiously insisted that this was simply an aspect of the processes of absorption and emission of radiation and had nothing to do with the physical reality of the radiation itself.[2] However, in 1905 Albert Einstein interpreted Planck's quantum hypothesis realistically and used it to explain the photoelectric effect, in which shining light on certain materials can eject electrons from the material. Einstein postulated that light itself consists of individual quanta of energy, later called photons.[3]

In 1905, Albert Einstein took an extra step. He suggested that quantisation wasn't just a mathematical trick, but that the energy in a beam of light occurs in individual packets now called photons.[6] The energy of a single photon is Planck's constant multiplied by the photon's frequency.

Einstein's proposal was able to explain several puzzling properties of the photoelectric effect, which is the way certain metals give off electrons when light falls on them.[7]:24 For centuries, scientists had debated between two possible theories of light: was it a wave or did it instead consist of a stream of tiny particles? By the 19th Century, the debate was generally considered to have been settled in favour of the wave theory, because it was able to explain observed effects such as refraction, diffraction and polarisation. Because of this, Einstein's proposal was met by great scepticism. Eventually, however, his particle analogy became accepted, as it helped explain how light delivers energy in multiples of certain set values, called quanta of energy. Nevertheless, the wave analogy remained indispensable for helping to explain other phenomena of light, such as diffraction.

Thus, for the first time, was an object demonstrating both wave-like and particle-like characteristics modelled as being based upon discrete energy levels.

1.-2. -> on poimittava vain "sopivat fotonit", että saadaan kenno toimimaan.

Höh????  nyt ei hiffaa mistä puhut.... ei ole mitään "sopivia fotoneja" on vain fotoneja joilla on eri energiataso ja aallonpituus/värähtelytaajuus.

3. Filmissä ei ole rakeita valotushetkellä. Rakeet syntyvät vasta kehityksessä.

Niin syntyvät, mutta kiteytyminen on hyvin sattumanvaraista riippuen siitä millainen rykelmä fotoneja ao. kohtaan on osunut ja millaista kehitettä käytät, miten paljon purkkia liikuttelet jne..

4. Filmin kaikki hopeaionit ovat tasan saman kokoisia, muotoisia ja samalla tavalla värityhmiä kuin kennokin.


KS, edellä, en oikein taas ymmärrä tätä lausetta. Tietysti ovat, mutta siihen millaisia klönttejä ne muodostavat jatkossa vaikuttaa hiton monta asiaa. Ja kun prosessi on lopussa, ei yksittäisen fotonin vaikutusta enää saa eroteltua.


5. Värienergialtaan sopivien fotonien valitseminen tehdään periaattessa samalla tavalla kuin kennossakin
.

Värienergia? onko tämä jotain fengshuita?

Aallonpituudeltaan (energialtaan) erilaisten fotonien jako vihreisiin, punaisiin ja sinisiin tapahtuu molemmissa, filmissä ja kennossa, käyttämällä vastaväristä suodatinta. Ei siinä mitään "valita", läpi pääsee vain tietyn aallonpituuden/värähtelytaajuuden omaava valo/tietyn energian omaavat fotonit/
Viimeksi muokannut Harald, 12.4.2011 klo 22.01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Harald
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 2507

6 years ago

SakkeM kirjoitti:
Harald kirjoitti:

Totta, mutta sitä ennen se noudattaa. Eli emissiohetkellä se pitää paikkansa.
Mennään aika kauas aiheesta, mutta nyt en oikein ymmärrä, mitä ajat takaa. Eihän säteilyn energia mitenkään kvantittunutta ole;  Planckin säteilylain mukaan esim. Auringon, kynttilänliekin tai hehkulampun yms. säteilyn aallonpituusjakauma on jatkuva.
Yksittäisen fotonin energia on kvantittunutta. Fotonin energia ei voi olla mikä tahansa, vaan se saa energiansa kvantin suuruisina hyppyinä. Eli silloin valon energia on kvantittunutta sensorin kannalta koska se laskee yksittäisiä fotoneita, niiden yhteismäärää. Kun näitä lasketaan yhteen, ei lopputulos ole portaaton, vaan kvanttien suuruinen. Eihän kokonaislukujakaan yhteenlaskettaessa voi tulla lopputuloksena murtolukuja. Erivärinen valo, eli värähtelytaajuus eli aallonpituus on tällöin myös kvanttittunutta, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi.
Viimeksi muokannut Harald, 12.4.2011 klo 21.52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä