Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Digikameroihin liittyvät keskustelut.
maksy
Viestit: 145
Liittynyt: 12 years ago
Paikkakunta: Klaukkala

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja maksy » 4 years ago

AnselA kirjoitti: Mun pointti on se, että "järkkäriä" liian usein ajatellaan runkona, johon voi vaihtaa objektiiveja. Voi myös ajatella "järjestelmänä", jossa objektiiviin voi vaihtaa runkoja.
Tämä AnselA:n kommentti kiteyttää mielestäni koko homman ja purkaa tuon ensimmäisen kysymyksen. Miksi sillä vaihdettavalla rungolla olisi loppupeleissä väliä? Optiikan kautta ja sitten vain hakemaan niitä itselle sopivimpia runkoja riittävä määrä. Ne kun ovat järjestelmän halvin osa kuitenkin. Onhan sekin huvittavaa, kuinka aktiivinen tämä kamerapuoli pikselinviilaamisineen on verrattuna Optiikan osaston vähiin keskusteluihin.
Ne on vain kuvia.

Avatar
J.A.K.
Viestit: 2592
Liittynyt: 6 years ago

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja J.A.K. » 4 years ago

Jep, objektiiviin vaihdetaan runkoja.

"Filmiaikaan" nähden tilanne on sikäli muuttunut mutkikkaammaksi että rungon valinnan yhteydessä ei valita pelkkää filmipidikettä ja siihin liittyviä lisälaitteita kuten etsimiä, valotusmittareita filmiperiä ja moottorita ym. sen ajan tavaraa.

Nyt kameran valinnalla valitaan myös filmityyppiä vastaava asia eli kuvailmaisin.

Esimerkkinä olkoon vaikka Nikon tai Canon. Otetaan hyvälaatuinen objektiivi. Sitten valittiin objektiivin kaveriksi runko laitteineen. Ennen kuvausta koneeseen valittiin monista filmityypeistä käyttötarkoitukseen sopiva: väri, dia, MV ja MV filmin tyyppi sekä tietenkin erilaiset filmien herkkyydet.

Edelleen nyky Nikonisti tai Canonisti valitsee objektiivinsa taakse rungon. Nyt rungon valinnan yhteydessä tulee valituksi samalla myös "filmikoko" eli kennon koko ja tyyppi sekä kaikki kennoon liittyvät ominaisuudet. Nikonin valikoimassa filmikokojen vaihteluväli on aika suuri aina kinarista pieneen Ykköseen. Samalla tulee valituksi myös "raekoko" eli ne pixelin mitat ja määrät. Herkkyyssietokin tulee valituksi runkovalinnan kanssa samaan aikaan.

Mielestäni nyt rungon valinnalla on enemmän merkitystä kuin filmiaikaan. Samalle filmikoolle tehdyt eri rungot poikkesivat oikeastaa aika vähän toisistaan: suljin tyyppi (keskussuljin, vaakaverho, pystyverho) ja valotusaikaväli olivat suurimmat itse kuvan muodostukseen vaikuttaneet erot. Tottakai eroja toi myös etsimet, valon mittaus ja mahdolliset automatiikat ja moottorit mutta itse valotus oli aikalailla samanlaista valitsi sitten koneen Saksasta tai Japanista.
Eilen oli paremmin kuin tänään, mutta onneksi tänään on paremmin kuin huomenna.

Avatar
markku55
Paid subscriber
Viestit: 11459
Liittynyt: 5 years ago
Paikkakunta: Hanko

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja markku55 » 4 years ago

Toisaalta digikuvaaja voi valita "kaikki" paitsi kennokoon jäkikäteen, ja miksi sitä kennokokoa pitäisi vaihtaa, eihän filmiaikanakaan valittu eri kokoisia tallentimia saman objektiivin perään.
Kaikista tiedostoista voi tehdä mv:n, valita värikuvan sävymaailman, kontrastin, jopa kamerassa on sisäänrakennettuna kaiken maailman suodattimia joista ei voinut kuvitellakaan filmiaikana.
Oikeasti, kyllä yhdellä rungolla tulee nyt paremmin toimeen kuin filmiaikana, tosin jos ei halua vaihtaa objektiiveja, silloin voi useamman rungon tarve putkahtaa esiin.
Viimeksi muokannut markku55, 20.8.2013 klo 16.07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))

Quiquern
Viestit: 20251
Liittynyt: 12 years ago
Viesti:

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja Quiquern » 4 years ago

markku55 kirjoitti: Toisaalta digikuvaaja voi valita "kaikki" paitsi kennokoon jäkikäteen, ja miksi sitä kennokokoa pitäisi vaihtaa, eihän filmiaikanakaan valittu eri kokoisia tallentimia saman objektiivin perään.
Mistä saakka moinen mutuilu olisi faktaksi muuttunut? Moniin keskikoon kameroihin sai kinofilmiperän, ja monia formaattikokoja muutenkin. Fujihasselin panoraamakameralla saa otettua montaa formaattia kinolle, ja jos mennnään digiin niin moniin isoihin kameroihin ja keskikokoonkin saa erilaisia periä.
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Avatar
markku55
Paid subscriber
Viestit: 11459
Liittynyt: 5 years ago
Paikkakunta: Hanko

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja markku55 » 4 years ago

Quiquern kirjoitti:
markku55 kirjoitti: Toisaalta digikuvaaja voi valita "kaikki" paitsi kennokoon jäkikäteen, ja miksi sitä kennokokoa pitäisi vaihtaa, eihän filmiaikanakaan valittu eri kokoisia tallentimia saman objektiivin perään.
Mistä saakka moinen mutuilu olisi faktaksi muuttunut? Moniin keskikoon kameroihin sai kinofilmiperän, ja monia formaattikokoja muutenkin. Fujihasselin panoraamakameralla saa otettua montaa formaattia kinolle, ja jos mennnään digiin niin moniin isoihin kameroihin ja keskikokoonkin saa erilaisia periä.
Tarkoitin erikokoisia runkoja saman objektiivin perään, samaan runkoon saa tietysti erikokoisia periä jos kyseessä on isomman koon filmikamerat, itse nojauduin lähinnä samoihin kokoihin kuin mitä digikeskustelussa, elikkä kinokokoon ja siitä pienempiin.
Ei näköjään pitäisi kirjoittaa liian yksinkertaistaen, tulkinnan varaa ei saisi jättää ;)
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))

Avatar
Altti_Hellakoski
Viestit: 166
Liittynyt: 5 years ago
Paikkakunta: Espoo

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja Altti_Hellakoski » 4 years ago

Hieman asiaa sivuten tiedustelisin miten paljon haittaa käytännössä on sillä, että isotiheyksisen (pienen) kennon difraktiokynnys tulee vastaan varsin suurella aukolla.

Jos olet tottunut kuvaamaan maisemaa aukolla 11, nyt pitääkin käyttä aukkoa 5,6. Se ei sinänsä ole ongelma, mutta kyetäksesi käyttämään pitkähköä aikaa, et enää voi himmentää kovin paljoa.

Ei varmaan iso ongelma, kunhan nyt tuli mieleen mikäli vaihtaisin kinokoosta varttikokoon.

ppotka
Viestit: 1704
Liittynyt: 7 years ago

Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2

Viesti Kirjoittaja ppotka » 4 years ago

Altti_Hellakoski kirjoitti: Hieman asiaa sivuten tiedustelisin miten paljon haittaa käytännössä on sillä, että isotiheyksisen (pienen) kennon difraktiokynnys tulee vastaan varsin suurella aukolla.

Jos olet tottunut kuvaamaan maisemaa aukolla 11, nyt pitääkin käyttä aukkoa 5,6. Se ei sinänsä ole ongelma, mutta kyetäksesi käyttämään pitkähköä aikaa, et enää voi himmentää kovin paljoa.

Ei varmaan iso ongelma, kunhan nyt tuli mieleen mikäli vaihtaisin kinokoosta varttikokoon.
Valovoimaisten mFT-objektiivien paras toistoalue näyttäisi olevan aukkoalueella 4-5,6. Tuota aluetta himmeämpien joko täydellä aukolla tai aukon himmennettynä.

Siitä en ole kokenut haittaa, koska aukolla 5,6 saat saman syväterävyyden kuin kinokoon aukolla 11. Diffraktion suhteen tilanne ei muutu mihinkään, kuten kirjoitatkin. Sinänsähän ei ole olemassa mitään diffraktiokynnystä. Terävyys vain heikkenee vähitellen lisää himmennettäessä. Osin sen voi kompensoida terävöitystä lisäämällä. Mutta riippuu tietenkin kohteesta ja kuvallisista tavoitteista missä menee itse kunkin hyväksyttävä raja.

Olympus käyttää kennoja, joiden perusherkkyys on ISO 200, Panasonicilla osin ISO 160. Pitkä valotusaika päivänvalossa vaatii siis harmaasuodinta.

Vastaa viestiin