Lepus
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 1870
Paikkakunta: Espoo

6 years ago

No joo.
Tai sitten, filmi ei voi koskaan olla sama kuin digi!
Tuli muuten mieleen, että tämä juttuhan on ihan sama, kuin vanha värikuvatekniikka, jossa otetaan kolme valotusta eri suotimilla mv-filmille, ja sitten lisätään värin niiden mukaan. Nyt digikamera on oikeastaan ihan sama asia. Pitäisi sitten muka onnistua vaikkapa keltasuotimen toisto saada noista puna- viher- ja sinisuodatetuista negoista irti.

Muuten lisäksi, eikös digitaalisessa suodatuksessa voi tehdä minkä vaan värin (gamutin sisällä) suodatusta, siinähän on väri-informaatio mukana. Ei tarvitse mäpätä aallonpituuksiin ja miettiä tietyn filtterin vastetta, kun voi vaan valita värisävyn ja muokata sen valoisuutta.
 
mvuori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 10644
Paikkakunta: Tampere

6 years ago

Siis ilmeisesti digitaalitekniikalla on vaikea toistaa filmin puutteita autenttisesti.

Tämä on yhtä harmillista kuin se, että kulkuneuvojen polttoaineenruiskutuslaitteilla ei voida tuottaa aivan samanlaisia käyntihäiriöitä kuin kaasuttimilla, vaan on tyydyttävä lievempiin ja helpommin hallittaviin ongelmiin.
Matti Vuori
 
Avatar
Jukkis71
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 17569

6 years ago

Molemmilla saa kivoja mv-kuvia, riittävän sävykkäitä.
Muut asiat ratkaisevat.
T Jukka
Real photographs are born wet
 
Avatar
Tapiola2006
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

6 years ago

Jaahas, sitten pihalle kuvaan oranssisuotimen läpi ja ilman.
 
Avatar
J.Vuokko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8367
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

6 years ago

mvuori kirjoitti:
Siis ilmeisesti digitaalitekniikalla on vaikea toistaa filmin puutteita autenttisesti.

Tämä on yhtä harmillista kuin se, että kulkuneuvojen polttoaineenruiskutuslaitteilla ei voida tuottaa aivan samanlaisia käyntihäiriöitä kuin kaasuttimilla, vaan on tyydyttävä lievempiin ja helpommin hallittaviin ongelmiin.
ja mp3:lla ei voida emuloida cd-levyä, joka taas ei emuloi autenttisesti LP-levyä...

Mutta, nykypolvihan ei ole laadukasta ääntä ja kuvaa kokeneetkaan, joten mp3 ja jpeg wins!
Äänetkin kompressoituna ja loudnessit päällä.

Ainiin tämä oli sitä teknistä kehitystä.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16707

6 years ago

Niinpä. Luulenpa melkein ja luulenkin, että juttu on sama kuin lapsen teossa.  Koeputkihedelmöityksellä saadaan just samanlaisia kakaroita aikaan kuin perinteisellä menetelmelläkin.

Monet kummiskin asettavat jomman kumman menetelmistä etusijalle ihan muista syistä, esim. katsovat sen  suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti  mukavammaksi käytännössä.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16707

6 years ago

J.Vuokko kirjoitti:
joka taas ei emuloi autenttisesti LP-levyä...
.... jota taas ei millään saada rahisemaan ihan samalla lailla kuin 78 kierroksen  kunnon savikiekkoja.  Voi voi...
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Avatar
Tapiola2006
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

6 years ago

Ai, ai, mistä se rahina aina näihin LP-hommiin tulee mukaan?

Oikein viritetty hyvä levysoitin ei naksu, pauku, eikä rahise edellyttäen että levy on ehjä ja puhdas.

Toinen asia on sitten nämä bileissä lattialla pyörineet ja puhki soitetut klassikot, joihin onkin tarttunut sellainen ajan patina, ettei sitä emuloi mikään tekninen laite.
 
Avatar
J.Vuokko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8367
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

6 years ago

Olisiko niin, että moni ei myöskään ole kuullut ehjää LP-levyä hyvällä soittimella ;)

Esimerkkejähän riittää. Jos ei ole katsonut valopöydällä 8x10 diaa niin ei edes pysty ymmärtämään mitä tarkoittaa uskomaton kuvanlaatu ja käsinkosketeltava tunnelma.

Selitä tuollaisia sitten jollekkin, joka on nähnyt kuvat lähinnä lcd-näytöltä (joka toistaa pienen osan väreistä) tai sitten perus-halpis -dataprojektorilla puolivaloisassa huoneessa tai ehkä peräti 30cm kokoisena fotokaupan printtinä.

Mistä ei tiedä, sitä ei osaa kaivata.
 
A.Alhonen.
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 998
Paikkakunta: Tre

6 years ago

Digikamera kuvaa punaisen, vihreän ja sinisen värikanavan spektraalisesti leveillä suotimilla joiden vasteet menevät osin päällekkäin eikä niitä voi mitenkään muuttaa etu- eikä jälkikäteen. Fotarissa tehty keltasuodatus siis käsittää väkisinkin todella laajan alueen aallonpituuksia (värejä), sinertävän vihreästä melkein infrapunaan. Puna-, viher- tai sinisuodatus on jo huomattavasti kapeampi (vain yhden värikanavan leveys) mutta sekin aika leveä.

Linssin edessä oleva keltasuodin sen sijaan voi olla hyvinkin kapea (mutta ei välttämättä). Käytännössä tämä voi vaikuttaa siihen miten esim. vihreät kohteet toistuvat. Fotarissa tehty keltasuodatus toistaa kasvit väkisinkin aika vaaleana. Linssin edessä oleva suodin saattaa toistaa ne tummempina.

"Lineaarisuudella" ei ole asian kanssa mitään tekemistä, kuten ei myöskään millään "virheillä" tai "puutteilla".

Että sellaista matematiikkaa.

Sinänsä on huvittavaa, että hehkutetaan miten näitä oikeita filttereitä ei voi mitenkään matkia ja ne ovat niin ylivoimaisia, mutta kukaan ei juuri koskaan ole lainkaan tietoinen filttereistään ja niiden ominaisuuksista. Keltasuotimiakin on ziljoonia aivan erilaisia ja jotkin niistä voivat vastata täysin digikameran + fotarikeltasuodatuksen vastetta, mutta tämä ei sitten yhtäkkiä haittaakaan jos kyseessä on vaan "aito suodin". Suotimen olennaisin speksi on käyrä sen spektraalisesta läpäisystä. Tietysti myös kokemuksen kautta omistamansa suotimen tuottama jälki alkaa löytyä kun kuvaa tarpeeksi.
Viimeksi muokannut A.Alhonen., 9.5.2011 klo 17.01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16707

6 years ago

J.Vuokko kirjoitti:
ei edes pysty ymmärtämään mitä tarkoittaa uskomaton
Juu. Eikä ainakaan uskomaan...  :)
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Avatar
Tapiola2006
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

6 years ago

Oheinen kuvapari ilman suodinta (vasemmalla) ja oranssisuodin käytössä (oikealla).

- Nikon D90 + Nikkor 28 mm f/2 AIS
- f/5.6 molemmissa kuvissa, suljinaika ilman suodinta 1/1000 s ja suotimen kanssa 1/500 s
- tarkennus, aika ja aukko sekä valkotasapaino 6250 K manuaalisäädöillä kamerassa
- kääntö rawista:
1. säätö molemmissa kuvissa 5900 K > 6250 K (ARC lukee kameran 6250 kelviniä 5900 kelviniksi ???)
2. saturaatio nollalle. Ei säätöjä tasoihin, yms.

- 2 kpl 16 bit tiff yhdistetty yhdeksi 8-bittiseksi kuvaksi photoshopissa muunnos Adobe RGB > Grayscale
- Suotimen pidennyskerroin + 1 aukko ei ihan pitänyt paikkaansa. Se on hieman alle. Huippuvalot samassa pisteessä lipputangosta 8-bittisessä mv-yhdistelmäkuvassa ilman suodinta 250, suotimen kanssa 254. Periaatteessa pitäisi olla molemmissa sama. JPG-muunnos tänne laukun sivuille jyrkentää kuvaa ja kuva "vaikuttaa" hieman haileammalta kuin tiff.

Molemmista saisi sellainen hieman säätämällä sellaisen kuin haluaa. Punasuodin toimisi ehkä voimakkaammin sinisen kanssa. Ainoa ero hennon vihertävänkeltaisissa puiden lehdissä ja suotimen kanssa lipun ristissä sekä oikean reunan männyn sävyissä, jotka suotimen kanssa ovat alkuperäiskuvassa omaan makuuni paremmat.
Viimeksi muokannut Tapiola2006, 9.5.2011 klo 18.30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
c
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 4867

6 years ago

LateJ kirjoitti:
Lepus kirjoitti:
J.Vuokko kirjoitti:


Oikeat suotimet toimivat epälineaarisesti, suodattimen vaikutusalalla voi olla vaimentumia jne.
Kuinkas tämä hoituu digidataa käpistellessä? Pitäisi ainakin pystyä jotenkin yhdistämään kennon tietty väri tiettyyn aallonpituuteen.
Esimerkiksi terävästi leikkaava keltainen tuottaa erilaista jälkeä kuin pehmeästi leikkaava suodin.
Mitä tarkoitat epälineaarisuudella? Luulin että tommoset suotimet on lineaarisia. Esim aallonpituus x intensiteetillä y on suotimen jälkeen y/2, riippumatta y:stä. Eli ei vaikka neliöjuuri(y).

Tosin, epälineaarinenkin malli uppoaa matemaattiseen suodatukseen. En tiedä onko tähän työkaluja, mutta noin teoriassa miksei niin voisi tehdä.

Tosin noita fyysisiä suotimia matkiminen digipuolella ei ole varmaankaan triviaalia. Oikea toteutus riippuu varmaankin noista r- g- b-funktioista(suotimista) ja funktioista jotka mallintaa näkösolujen toimintaa(?). Suodinhan toimii tuossa aallonpituusmaailmassa, kun taas kennolla siitä integroidaan vain kolme edustavaa arvoa. Ja silmä taas integroi kolme (toista) edustavaa arvoa, jolla väri sitten havaitaan.

EDIT:
Voidaan(ko?) analogisen kuvanoton tuotteena olevan kuvan tummuus tietyssä pisteessä  karkeasti kuvata aallonpituuden l ja herätteen x(l) funktiolla h(l,x(l)). Tummuus on siis
int_l h(l,x(l)) dl
ilman suodinta.
Suotimen kanssa tummuus olisi
y = int_l h(l, s(l)*x(l) ) dl
jossa s on suotimen vaste. Huom. tässä siis lineaarisuus, koska tuolla on s(l)*x(l), eikä yleinen tapaus s(l,x(l)).

Digipuolella taas vastaavasti meillä on r-g-b-suotimet g1(l), g2(l), g3(l). Oletetaan näytteistys ja suodatus tässäkin lineaarisiksi, jolloin saadaan
z = q[ int_l g1(l)*x(l) dl, int_l(g2(l)*x(l) dl, int_l g3(l)*x(l) dl ].

Jotta analogista suodinta s voisi matkia digitaalisella suotimella q, vaadittaisiin siis että on olemassa funktio u siten, että y = u(z). Siis täsmälleen saman kuvan voi tehdä kontrastimuunnoksella (curves) u digitaalisesta harmaasävystä z. Funktioon u voi muuten aggregoida kaiken muun käsittelyn ja vedostuksen vaikutuksen... =)

J.Vuokko, tässä vaiheessa näyttää siltä, että ei tule kesää, ainakaan yleisessä tapauksessa! En nyt ole ihan varma, mutta jos olisi täydellinen lineaarinen pankromaattinen filmi, niin silloinhan funktio h ei tee mitään ja
y = int_l s(l)*x(l) dl
Taitaa olla niin että ei tuommosta funktiota q(red,green,blue) ole olemassa, joka voisi noista integroiduista väriarvoista
esim : red = int_l g1(l)*x(l) dl
saada samaa tulosta y aikaiseksi. Tietenkin, jos vaikkapa s(l) = g1(l), niin triviaalisti funktio
q(red,green,blue) = red
toimii.
Melko selkeen näköisiä kaavoja ;)
Nyt ollaan valokuvauksen ytimessa :D
Heh, pelottavaa matskua.. jäbä muuttu rd2d:ksi ihan tosta noin vaan :)
 
c
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 4867

6 years ago

Tapiola2006 kirjoitti:
Oheinen kuvapari ilman suodinta (vasemmalla) ja oranssisuodin käytössä (oikealla).

- Nikon D90 + Nikkor 28 mm f/2 AIS
- f/5.6 molemmissa kuvissa, suljinaika ilman suodinta 1/1000 s ja suotimen kanssa 1/500 s
- tarkennus, aika ja aukko sekä valkotasapaino 6250 K manuaalisäädöillä kamerassa
- kääntö rawista:
1. säätö molemmissa kuvissa 5900 K > 6250 K (ARC lukee kameran 6250 kelviniä 5900 kelviniksi ???)
2. saturaatio nollalle. Ei säätöjä tasoihin, yms.

- 2 kpl 16 bit tiff yhdistetty yhdeksi 8-bittiseksi kuvaksi photoshopissa muunnos Adobe RGB > Grayscale
- Suotimen pidennyskerroin + 1 aukko ei ihan pitänyt paikkaansa. Se on hieman alle. Huippuvalot samassa pisteessä lipputangosta 8-bittisessä mv-yhdistelmäkuvassa ilman suodinta 250, suotimen kanssa 254. Periaatteessa pitäisi olla molemmissa sama. JPG-muunnos tänne laukun sivuille jyrkentää kuvaa ja kuva "vaikuttaa" hieman haileammalta kuin tiff.

Molemmista saisi sellainen hieman säätämällä sellaisen kuin haluaa. Punasuodin toimisi ehkä voimakkaammin sinisen kanssa. Ainoa ero hennon vihertävänkeltaisissa puiden lehdissä ja suotimen kanssa lipun ristissä sekä oikean reunan männyn sävyissä, jotka suotimen kanssa ovat alkuperäiskuvassa omaan makuuni paremmat.
Tää on aika oletettavaa, että siis tosiaan on eroa kun tekee asian kahdella eri tavalla, tietenkin eroa on... eron suuruus voi tietty olla pieni ja makukysymys mistä pitää, mutta se oma tekotapa on silti helvetin tärkeä ja suuri osa prosessia.
 
A.Alhonen.
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 998
Paikkakunta: Tre

6 years ago

Hirveää matemaattista funktio- ja merkintätapaliirumlaarumia (josta kyllästyin etsimään virhettä 1 minuutin jälkeen) helpompaa on ottaa vaikkapa konkreettinen esimerkki, tällainen mihin me kaikki koko ajan törmäämme jokapäiväisessä arkielämässämme ;). Yksi vastaesimerkkihän riittää täydelliseksi ja korrektiksi matemaattiseksi todistukseksi kumoamaan minkä tahansa teorian (tämä oli ainoa todistusmetodi joka oli matematiikantunneilla mielestäni siedettävä).

Pekalla on paita joka heijastaa vain juuri tasan 575 nm keltaista eikä muita värejä.
Liisalla on paita joka heijastaa vain juuri tasan 650 nm punaista eikä muita värejä.
Annukalla on paita joka heijastaa vain juuri tasan 530 nm vihreää eikä muita värejä.

Silmälle paidat näyttävät keltaiselta, punaiselta ja vihreältä, jolta ne myös näyttävät digikuvassa tai värifilmille kuvattuna.

Mustavalkofilmillä (tai mustavalkodigillä, mutta sellaiseen ei ole kenelläkään varaa kuitenkaan...) kaikki paidat ovat suunnilleen yhtä vaaleita.

Kapeasti leikkaavan voimakkaan keltasuotimen läpi mustavalkofilmille tai digille kuvattuna Liisalla ja Annukalla on musta paita ja Pekalla vaalea.

Tavallisella digikameralla, tai värifilmille ilman suotimia kuvatusta kuvasta voidaan tehdä muutamalla eri tavalla mustavalkoversio:
1) Vihreä kanava: Pekalla ja Annukalla on vaalea paita, Liisalla musta
2) Punainen kanava: Pekalla ja Liisalla on vaalea paita, Annukalla musta.
3) Punainen ja vihreä kanava: kaikilla on vaalea paita.

Versiota, jossa vain yhdellä olisi vaalea paita, kuten kapeasti leikkaavan keltasuotimen kanssa, on mahdoton tehdä ilman manuaalista aluekohtaista yhdistelyä. Tarvittava data puuttuu jo kuvausvaiheessa, koska digikameran kennon suodinvärit (tai värifilmin herkistinvärit) ottivat liian laajat alueet niin että sekä punainen että vihreä kuva sisältää Pekan paidan.

Esimerkki on epätodellisen äärimmäinen mutta niin on tuloksissa olevat erotkin. Tosielämässä erot ovat pieniä mutta todellisia.

Kyse on alkuperäisen "datan" tallentamisesta tai hukkaamisesta. Mustavalkofilmi tallentaa yhden valitun spektraalisen toistokäyrän jonka voi valita suotimen avulla. Digikamera ilman suotimia tallentaa kolme kennon valmistajan kiinteästi valitsemaa spektraalista toistokäyrää, ja näitä kolmea voi sitten luonnollisesti jälkikäteen yhdistellä eri tavoin, mutta kaikkea muuta hukattua dataa ei saa sillä takaisin.

Silmän vaste on samantapainen kuin digikameran/värifilmin (päällekkäin menevät kolme leveää kanavaa). Mutta valokuvalla on mahdollista tehdä kuvasta aivan eri näköinen kuin miten silmä sen luonnossa näkee käyttämällä terävästi leikkaavia suotimia, vähentämällä kanavien määrää (mustavalkokuva siis ylipäänsä) tai sotkemalla kanavia.

Väri voidaan tavallaan ajatella kuvan kolmantena ulottuvuutena. Jos näin tehdään, niin tämän kolmannen ulottuvuuden resoluutio on ainoastaan 3 pikseliä. Suotimet, olivat sitten linssin edessä tai kennon edessä, vaikuttavat vain siihen miten reaalimaailman "ääretön" resoluutio mäpätään näihin kolmeen "pikseliin". Se on siis hyvin vähän dataa jälkikäsittelyä ajatellen. Se riittää kuitenkin täydellisesti silloin, jos haetaan luonnollisen näköistä värikuvaa, koska ihmissilmässäkin on vain nämä samat 3 pikseliä, ja oikeilla teknisillä ratkaisuilla ne saadaan osumaan yksi yhteen. Jos haetaan jotain muuta kuin realistista lopputulosta (jollainen mustavalkokuva ei koskaan voi kuitenkaan olla jo värien puutteen takia), voidaan myös tarvita jotain muuta dataa.
Viimeksi muokannut A.Alhonen., 9.5.2011 klo 20.42. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

6 years ago

Taas kerran tätä liirumlaarumia mustavalkokuvauksesta digikameralla. Huh. Tämä nyt kuitenkin pitää paikkansa, kunnes joku toisin osoittaa ihan konkreettisella ja toistettavalla esimerkillä:
1. RAW-kuvauksessa filttereistä ei ole mitään hyötyä eli kaiken sen minkä voi tehdä suodattimilla kameran edessä voi tehdä myös (ilman suodatinta) kuvankäsittelyssä. Lisäksi kuvankäsittelyssä voi tehdä paljon sellaista, johon filttereiden kanssa häsläämällä ei kyetä.
2. JPEG-kuvauksessa filtterillä voidaan tehdä asioita, jotka eivät ole toistettavissa kuvankäsittelyssä.

Väite 2) lienee itsestään selvä. Väite 1) tulee siitä, että suodattimenkin avulla jokaisesta värikanavasta voidaan hyödyntää vain arvot 0-65000 (16-bit muunnos). Suodattimen kanssa oikealle valotetaan joku kanava ja muut valottuvat niukemmin. Ilman suodatinta vastaavaa kanavaa ei välttämättä voida valottaa oikealle, koska muuten menetettäisiin jommasta kummasta muusta kanavasta sävyjä. En kuitenkaan ole vielä nähnyt yhtään tilannetta, jossa esimerkiksi Lightroomissa ei riittäisi tässä kriittisessä kanavassa sävyportaita täysin identtiseen tulokseen. On aika yhdentekevää, jos niitä sävyportaita on alunperin 65000 tai 62000. Muut kanavat ovat sitten samantekeviä. RAW-tiedosto pitää ymmärtää oikein ja se tarkoittaa, että se sisältää kaiken. Kamera ei pysty tallentamaan mitään muuta kuin RAW-tiedostollisen. Jokainen värillinen kontrastisuodatin vain estää "kaiken" tallentumista, se ei lisää mitään. Kuvankäsittely on myös aina poistamista, sielläkään ei koskaan lisätä mitään. 

Suodattimen kanssa kannattaa kuvata kameran värimoodissa, koska muuten tiputaan JPEG-kuvaukseen kameran mustavalkoalgoritmilla, joka on väistämättä huonompi kuin RAW-muunnos.

Joku kirjoitti suodattimen epälineaarisuudesta ja leikkaavuudesta. Kummatkin asiat on lapsellisen helppo tehdä minkä tahansa suodattimen tavalla tai miljoonalla muulla tavalla niin Lightroomissa kuin Photoshopissakin.

Polarisaatio- ja IR-suodattimet ovat sitten asia erikseen. Edellisen jälkeä (heijastukset) ei kuvankäsittelyssä voida toistaa. IR on useimpien kameroiden ulottumattomissa, koska niissä on IR-estosuodatin.

-p-
Viimeksi muokannut ppotka, 9.5.2011 klo 21.45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Lepus
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 1870
Paikkakunta: Espoo

6 years ago

A.Alhonen. kirjoitti:
Hirveää matemaattista funktio- ja merkintätapaliirumlaarumia (josta kyllästyin etsimään virhettä 1 minuutin jälkeen) helpompaa on ottaa vaikkapa konkreettinen esimerkki, tällainen mihin me kaikki koko ajan törmäämme jokapäiväisessä arkielämässämme ;). Yksi vastaesimerkkihän riittää täydelliseksi ja korrektiksi matemaattiseksi todistukseksi kumoamaan minkä tahansa teorian (tämä oli ainoa todistusmetodi joka oli matematiikantunneilla mielestäni siedettävä).

Pekalla on paita joka heijastaa vain juuri tasan 575 nm keltaista eikä muita värejä.
Liisalla on paita joka heijastaa vain juuri tasan 650 nm punaista eikä muita värejä.
Annukalla on paita joka heijastaa vain juuri tasan 530 nm vihreää eikä muita värejä.

Silmälle paidat näyttävät keltaiselta, punaiselta ja vihreältä, jolta ne myös näyttävät digikuvassa tai värifilmille kuvattuna.

Mustavalkofilmillä (tai mustavalkodigillä, mutta sellaiseen ei ole kenelläkään varaa kuitenkaan...) kaikki paidat ovat suunnilleen yhtä vaaleita.

Kapeasti leikkaavan voimakkaan keltasuotimen läpi mustavalkofilmille tai digille kuvattuna Liisalla ja Annukalla on musta paita ja Pekalla vaalea.

Tavallisella digikameralla, tai värifilmille ilman suotimia kuvatusta kuvasta voidaan tehdä muutamalla eri tavalla mustavalkoversio:
1) Vihreä kanava: Pekalla ja Annukalla on vaalea paita, Liisalla musta
2) Punainen kanava: Pekalla ja Liisalla on vaalea paita, Annukalla musta.
3) Punainen ja vihreä kanava: kaikilla on vaalea paita.

Versiota, jossa vain yhdellä olisi vaalea paita, kuten kapeasti leikkaavan keltasuotimen kanssa, on mahdoton tehdä ilman manuaalista aluekohtaista yhdistelyä. Tarvittava data puuttuu jo kuvausvaiheessa, koska digikameran kennon suodinvärit (tai värifilmin herkistinvärit) ottivat liian laajat alueet niin että sekä punainen että vihreä kuva sisältää Pekan paidan.
Tuota tuota.. öö.. mun kaavat ja merkintäpliirumplaarumit oli mun mielestä kauniita, älä dissaa ;-/

Mietin ihan vastaavaa esimerkkiä tuollaisen piikikkään spektrin toistossa ja suodatuksessa, mutta luulin että sen voi digitaalisesti suodattaa suurinpiirtein kuten keltasuotimenkin. Eikös tässä tule sellaista digiä, että paitojen rgb arvot olisi vaikka
[r g b], arvot välillä [0,1] (arvot vedetty Suurimmasta Auktoriteetistä, eli Wikipediasta)

Pekka [.75 .75 0] (keltsu)
Liisa [1 0 0] (punkku)
Annukka [0 .5 0] (vihku)

Mainitsemasi digi-suodatukset menee ihan OK, mutta miksi pitäisi rajoittua tuollaisiin suodatuksiin? Muunnetaampa kuva HSV avaruuteen, jolloin
[h s v] (asteet, [0,1], [0,1])
Pekka [60 astetta, 1, .75] (keltsu edelleen)
Liisa [0 astetta, 1, 1] (punkku edelleen)
Annukka [120 astetta, 1, .5] (vihku edelleen)
Ja nyt maaginen digi-keltasuodin, joka skaalaa v-arvon h-arvon mukaan siten että 60 asteen tienoilla menee kaikki läpi ja 0 ja 120 asteella ei mitään. Suodatetut arvot:
Pekka [60 astetta, 1, 0.75] (keltsu edelleen)
Liisa [0 astetta, 1, 0] (Musta!)
Annukka [120 astetta, 1, 0] (Musta!)
Ja muunnos takaisin rgb avaruuteen kuten arvata saattaa.


t peksilli

EDIT: meni vikassa s ja v sekaisin sori sori.
Viimeksi muokannut Lepus, 9.5.2011 klo 22.17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16707

6 years ago

A.Alhonen. kirjoitti:

Versiota, jossa vain yhdellä olisi vaalea paita, kuten kapeasti leikkaavan keltasuotimen kanssa, on mahdoton tehdä ilman manuaalista aluekohtaista yhdistelyä.
Ja höpön höpön.

Noin 3 sekunnin homma. Fotarin B&W säätimessä keltainen oikealle ja muut vasemmalle.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16707

6 years ago

Jqa itse asiassa riittää punaisen ja vihreän vetäminen miinuksille, lopuilla ei ole väliä.
Liitteet
varia2.jpg
varia2.jpg (7.64 MiB) Katsottu 78 kertaa
varia3.jpg
varia3.jpg (7.64 MiB) Katsottu 76 kertaa
varia1.jpg
varia1.jpg (7.67 MiB) Katsottu 79 kertaa
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 16707

6 years ago

A.Alhonen. kirjoitti:
Yksi vastaesimerkkihän riittää täydelliseksi ja korrektiksi matemaattiseksi todistukseksi kumoamaan minkä tahansa teorian
Tuohan on totta.

Se vain pitää vielä keksiä.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä