• 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 9
 
Avatar
kebax
Paid subscriber
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 9844
Viesti:

4 years ago

eofoto kirjoitti:
Tuo pikselien miniaturisointi ja heiluttelu lienee vain yksi kehityskulun haaroista, siis jos otetaan harvempi haarukka käyttöön. Muita kehityslinjoja voivat olla esim. nuo eksoottisemmat kaarevat ja syvyyssuunnassa aktiiviset kennorakenteet, sekä tietty valokenttätekniikka. Eli esim. Lytron kehittelemä tekniikka, joka tänä päivänä on lähinnä tylsähkö gimmikki, mutta joskus tulevaisuudessa saattaa hyvinkin olla tulevan 3D-videotekniikan pohja. Olkoonkin että tuo tekniikka ei perustu pelkästään kennotkekniikkaan. Sitten kun vielä vähän pitemmälle mennään, myös analoginen linssi sähköistyy ja ehkä integroituu kennon kanssa, eikä jatkossa ehkä tarvita enää edes perinteisiä lasiputkiloita. Tämmöisiä ovat oraakkelit mualimalla jo väläytelleet, eli kennotekniikka mennee useampaankin eri suuntaan. Joskus.
Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että gimmikki yksinkertaistaa peräänkuulutettua lakonisuutta. On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että kennotekniikka rauhoittaa järjestelmän ulkopuolelle jääneitä epäonnistuneita prosesseja. Käytännön täytyy turvautua tarkoituksenmukaisiin keinoihin, jos kolmiulotteinen videointi mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi reaktiota tämänhetkisen tilanteen suhteen. Arkielämä on opettanut meille, että pikselit antaa mahdollisuuden parantaa huomaamattomia haittatekijöitä.
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

4 years ago

Taitaapi nyt kennoteknologia olla menossa jo kameralaukun pohjalla.
-p-
 
valotus
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 60

4 years ago

ppotka kirjoitti:

Ensimmäinen tällainen kennoa liikuttava mikroskannausperä oli muistaakseni Sinarin Sinarback HR vuodelta 2001. Jos siitä vielä jatketaan niin Sinarilla oli myös moottoroitu Macroscan-adapteri kuva-alan kasvattamiseen koko digiperää siirtämällä (kunhan palkkiobjektiivissa riitti piirtoympyrää). Mikro- ja makroskannaukset voitiin lisäksi yhdistää.
Olisko tuo Sinar ollut Imaconin 3020 vain eri vaatteissa. Kyseinen Imacon puolestaan periytyi suoraan perän tarraa vaihtamalla Carnival 3020:sta, joka esiteltiin vuoden 2000 Photokinassa ja siinä oli jo 1/4/16-shot mahdollisuudet.

Sitä ennen Carnivalilla oli samoissa kuorissa malli 2020, jota puolestaan edelsi primitiivisemmän näköinen malli 2000 (Colorcrisp Carnival 2000), mutta äkkiseltään en löytänyt infoa, oliko jo siinä resoluution tuplaava micro-step moodi (16-shot). Ainakin todelliset 3x8bit/pix värit kennoa liikuttamalla tekevä multishot (4-shot) löytyi jo tuosta aikaisemmastakin mallista. 2020 esiteltiin vuonna 1998, joten tuo ensimmäinen malli on ollut markkinoilla jo noin 1997.

Yksi 3020 happanee edelleen tuolla varastossa, seuraavan muuton yhteydessä kiikutan sen museoon...
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

4 years ago

valotus kirjoitti:
ppotka kirjoitti:

Ensimmäinen tällainen kennoa liikuttava mikroskannausperä oli muistaakseni Sinarin Sinarback HR vuodelta 2001. Jos siitä vielä jatketaan niin Sinarilla oli myös moottoroitu Macroscan-adapteri kuva-alan kasvattamiseen koko digiperää siirtämällä (kunhan palkkiobjektiivissa riitti piirtoympyrää). Mikro- ja makroskannaukset voitiin lisäksi yhdistää.
Olisko tuo Sinar ollut Imaconin 3020 vain eri vaatteissa. Kyseinen Imacon puolestaan periytyi suoraan perän tarraa vaihtamalla Carnival 3020:sta, joka esiteltiin vuoden 2000 Photokinassa ja siinä oli jo 1/4/16-shot mahdollisuudet.

Sitä ennen Carnivalilla oli samoissa kuorissa malli 2020, jota puolestaan edelsi primitiivisemmän näköinen malli 2000 (Colorcrisp Carnival 2000), mutta äkkiseltään en löytänyt infoa, oliko jo siinä resoluution tuplaava micro-step moodi (16-shot). Ainakin todelliset 3x8bit/pix värit kennoa liikuttamalla tekevä multishot (4-shot) löytyi jo tuosta aikaisemmastakin mallista. 2020 esiteltiin vuonna 1998, joten tuo ensimmäinen malli on ollut markkinoilla jo noin 1997.

Yksi 3020 happanee edelleen tuolla varastossa, seuraavan muuton yhteydessä kiikutan sen museoon...
Jaa, en tiedä, muista eikä ole motivaatiota alkaa tutkimaan. Mutta eipä Sinar digiperiään tehnyt, joten ostotavaraa ne olivat jokainen ensimmäisestä Leafin perästä alkaen.
-p-
 
Kullervo51
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 224
Paikkakunta: Helsinki, Tallinn

4 years ago

markku55 kirjoitti:
Vielä ette ole kommentoineet RAW tiedostojen käsittelyä ja mielipidettä sen laadusta josta iloinen kirjoitti optiikka osiossa:
http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 0.460.html
Muistaakseni sivulauseessa viittasin asian joulukuun alussa.
"There is no such thing as public opinion. There is only published opinion."
Winston Churchill
 
Kullervo51
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 224
Paikkakunta: Helsinki, Tallinn

4 years ago

markku55 kirjoitti:
Voi mahoton, taas tämä alkaa :(
Eikös jossain jo sovittu, että sen yksittäisen valosensorin/kennon nimitys on senselli erotuksena digitaalisesta pikselistä jolla ei ole kokoa vaan informaatiota.
Jos olen väärässä, niin oikaiskaa ja sovitaan HETI ALKUUN niistä nimityksistä mitä keskustelussa käytetään - jookos ;-)
ColorFoto käyttää termiä pixelgrösse (sorry näppäimistöltä puuttuu saksalainen s) puhuttaessa kennon  'photo site':sta. Ei kennon pikseli voi pienentyä paljonkaan johtuen johtuen diffraktiosta. Ja jos pienenee paljon (esim. 6um => 600nm), tulee vallon aallonpituus vastaan. Ehkä kannattaisi vilkaista Color Foto-julkaisua, jossa aina ilmoitetaan yksittäisen "senselin"? koko eli  pixelgrösse. Siis kysymys ei ole pelkästään vavistinteknologiasta ja desibeleistä.
"There is no such thing as public opinion. There is only published opinion."
Winston Churchill
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

4 years ago

Kullervo51 kirjoitti:
markku55 kirjoitti:
Voi mahoton, taas tämä alkaa :(
Eikös jossain jo sovittu, että sen yksittäisen valosensorin/kennon nimitys on senselli erotuksena digitaalisesta pikselistä jolla ei ole kokoa vaan informaatiota.
Jos olen väärässä, niin oikaiskaa ja sovitaan HETI ALKUUN niistä nimityksistä mitä keskustelussa käytetään - jookos ;-)
Ei kennon pikseli voi pienentyä paljonkaan johtuen johtuen diffraktiosta. Ja jos pienenee paljon (esim. 6um => 600nm), tulee vallon aallonpituus vastaan. Ehkä kannattaisi vilkaista Color Foto-julkaisua, jossa aina ilmoitetaan yksittäisen "senselin"? koko eli  pixelgrösse. Siis kysymys ei ole pelkästään vavistinteknologiasta ja desibeleistä.
Color Foton Pixelgröße on kahden vierekkäisen senselin keskipisteiden välinen etäisyys. Se ei kerro mitään senselin todellisesta koosta, joka on aina pienempi.

Kaksi kysymystä:
- miksi diffraktio estäisi senselin koon pienentymisen?
- millä tavalla valon aallonpituus tulee haitaksi senselin pienetyessä?
-p-
 
iloinen
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 27

4 years ago

Moi
Löysin tällasen keskustelun ja sekaannun siihen.

Parantamisen varaa on paljonkin. Esim:

1)signaalinkulun parantaminen, uusissa monipikseleisissä kennoissa on johdotus siirrytty tekemään kuparilla alumiinin sijasta (Toshiba)

2)Yksilölliset erikoispiirit. Tehtäessä massoille elektroniikkaa , jonka vanhentumisväli on 2-3v tehdään halpaa komromissia - yksilöllisyys eli kalliit 0-toleranssipiirit eivät ole kameratehtaalle kannattavaa. Jostain muistan lukeneeni "kuvansieppauskennojen" valmistustoleranssin olleen 20% lisättynä tähän kaikkien kuvanmuodostukseen tarvittavien eri komponenttien +- vaihtelut on salaatti valmis . Tämä tarvitsee korjata laajoilla  säätötoimenpiteillä, jotta saataisiin KESKIVERTOKAMERA kuluttajalle .Laitteissa on yksilöeroja ja tulee olemaan.

3)Yksikään tiedossani oleva, tavallisen kuvaajan ostettavissa oleva runko ei lue dataa 16bittisenä eikä omaa 16bittistä ana/digi muunninta.Tulevaisuudessa ehkä näin tapahtuu kun muistit edelleen halpenevat, tulinopeus ei ole tärkein kriteeri ja saamme lukumurskaajaerikoispiirejä.

4)Nasan laitteissa siellä avaruudessa ei ole niin hirveästi pikseleitä mutta kun dataa kasitellään 4 x 16 bittisenä ja käyttämällä tarpeen mukaan kapean valoalueen suotimia saadaan hyvin näyttäviä tuloksia.Vierailkaapa Hubblen sivuilla.

5)Nanotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää minimaalisen valon määrää =pieni pikselikoko, lähiaikoina näemme ja koemme mielenkiintoisia ratkaisuja. Uudet materiaalit abnormine ominaisuuksine tulevat mullistamaan monia asioita.

6)Tähtikuvaukseen (hämärästä - pimeään) tehtyjen kennojen pikselikoko on parhaimmillaan 14 x 14 ; sellainen kerää valoa suurempaan pinta-alaansa aivan eri tavalla kuin 1,9 x 1,9 jonkakokoisia pikseleitä on kännyköissä webkameroissa esim.

Tällaisin terveisin.
 
Kullervo51
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 224
Paikkakunta: Helsinki, Tallinn

4 years ago

ppotka kirjoitti:
Kullervo51 kirjoitti:
markku55 kirjoitti:
Voi mahoton, taas tämä alkaa :(
Eikös jossain jo sovittu, että sen yksittäisen valosensorin/kennon nimitys on senselli erotuksena digitaalisesta pikselistä jolla ei ole kokoa vaan informaatiota.
Jos olen väärässä, niin oikaiskaa ja sovitaan HETI ALKUUN niistä nimityksistä mitä keskustelussa käytetään - jookos ;-)
Ei kennon pikseli voi pienentyä paljonkaan johtuen johtuen diffraktiosta. Ja jos pienenee paljon (esim. 6um => 600nm), tulee vallon aallonpituus vastaan. Ehkä kannattaisi vilkaista Color Foto-julkaisua, jossa aina ilmoitetaan yksittäisen "senselin"? koko eli  pixelgrösse. Siis kysymys ei ole pelkästään vavistinteknologiasta ja desibeleistä.
Color Foton Pixelgröße on kahden vierekkäisen senselin keskipisteiden välinen etäisyys. Se ei kerro mitään senselin todellisesta koosta, joka on aina pienempi.

Kaksi kysymystä:
- miksi diffraktio estäisi senselin koon pienentymisen?
- millä tavalla valon aallonpituus tulee haitaksi senselin pienetyessä?
-p-
1.) Ei se estäkkäkkään, mutta pienestä pikselikoosta ei ole mitää hyötyä kuvan resoluutiolle koska kuvan laatu alkaa heiketä jo suurilla aukoilla (esim f 2.8) eikä esim f 11
2.) En pysty täysin perustelemaan, mutta asia tuntuu itsestään selvältä
"There is no such thing as public opinion. There is only published opinion."
Winston Churchill
 
Avatar
kebax
Paid subscriber
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 9844
Viesti:

4 years ago

Todellisuudessa resoluutio mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi pienen pikselikoon kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja laatusektorilla. On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että aukkokoon perustelu noudattaa itsestäänselvyyksien vastuunalaista asennetta.
 
Avatar
AnselA
Paid subscriber
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 9443

4 years ago

Kullervo51 kirjoitti:
ppotka kirjoitti:
Kullervo51 kirjoitti:
Ei kennon pikseli voi pienentyä paljonkaan johtuen johtuen diffraktiosta. Ja jos pienenee paljon (esim. 6um => 600nm), tulee vallon aallonpituus vastaan. Ehkä kannattaisi vilkaista Color Foto-julkaisua, jossa aina ilmoitetaan yksittäisen "senselin"? koko eli  pixelgrösse. Siis kysymys ei ole pelkästään vavistinteknologiasta ja desibeleistä.
Color Foton Pixelgröße on kahden vierekkäisen senselin keskipisteiden välinen etäisyys. Se ei kerro mitään senselin todellisesta koosta, joka on aina pienempi.

Kaksi kysymystä:
- miksi diffraktio estäisi senselin koon pienentymisen?
- millä tavalla valon aallonpituus tulee haitaksi senselin pienetyessä?
-p-
1.) Ei se estäkkäkkään, mutta pienestä pikselikoosta ei ole mitää hyötyä kuvan resoluutiolle koska kuvan laatu alkaa heiketä jo suurilla aukoilla (esim f 2.8) eikä esim f 11
Kuvan laatuun vaikuttaa muukin kuin resoluutio. Kun kuvatiedoston pikseli rakennetaan useista senseleistä, niin... vrt. esim. Nokia 808.
Vilho setälä: “Näppäilijän tulee tietoisesti varjella sieluansa valokuvauksellisen maailmankatsomuksen taudilta.”

Kellon mukaan nukkuminen on amatöörejä varten.
 
iloinen
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 27

4 years ago

Moi
Pikselinsiirtotekniikassa kuvannetaan ja täydennetään kuvalla sitä kennonosaa, mikä ei tuota kuvaa, eli vähennetään matemaattisen kuvanmuodostuksen, arpomisen tarvetta.
"Vierestä lukemista" voidaan käyttää myös pimeiden pikseleiden korjaamisessa, jolloin tapetaan virheellinen pikseli ja tieto kuvan kasaamiseen luetaan vierestä.
Joissain kameroissa tälläinen kuolleitten pikseleiden elvytys on toteutettu kennon puhdistuksen yhteydessä tapahtuvana tarkastuksena ja korjauksena. Kennonpuhdistustoimintaa on siis turha säästää jos se sisältää korjaustoiminnan.

Aurinkopaneleiden hyötysuhteen paraneminen nanotekniikan hyödyntämisenä on näkyvä seuraus kennojen hämäräkuvausominaisuuksien paranemiselle. CCD kennohan on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimilla. Kaikki huippukuvaukseen tarkoitetut kennothan ovat  juuri CCD kennoja, pinta-alan Cmos kennoa paremman hyödyntämisen takia.
 
nomad
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 9880

4 years ago

iloinen kirjoitti:
Aurinkopaneleiden hyötysuhteen paraneminen nanotekniikan hyödyntämisenä on näkyvä seuraus kennojen hämäräkuvausominaisuuksien paranemiselle. CCD kennohan on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimilla. Kaikki huippukuvaukseen tarkoitetut kennothan ovat  juuri CCD kennoja, pinta-alan Cmos kennoa paremman hyödyntämisen takia.
Mitä tarkoitat huippukuvauksella?
 
Avatar
Mirrored
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 17893
Paikkakunta: Karjaa

4 years ago

nomad kirjoitti:
iloinen kirjoitti:
Aurinkopaneleiden hyötysuhteen paraneminen nanotekniikan hyödyntämisenä on näkyvä seuraus kennojen hämäräkuvausominaisuuksien paranemiselle. CCD kennohan on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimilla. Kaikki huippukuvaukseen tarkoitetut kennothan ovat  juuri CCD kennoja, pinta-alan Cmos kennoa paremman hyödyntämisen takia.
Mitä tarkoitat huippukuvauksella?
Piti oikein tarkistaa mikä kenno omassani on. Ei näytä tarkoittavan ainakaan Nikonin ammattimalleja.  Olisiko Leica M8 M9 ?

(  :) )
Myytävänä hajuttomat vaan ei mauttomat:
Tamron SP 150-600mm Nikoniin, lintutele takuulla.
Leica M - Sony E laatusovite, merkki Metabones, uusin malli.
Laajakulmat Nikoniin, kaikki samassa.
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

4 years ago

Kullervo51 kirjoitti:
ppotka kirjoitti:
Kullervo51 kirjoitti:
Ei kennon pikseli voi pienentyä paljonkaan johtuen johtuen diffraktiosta. Ja jos pienenee paljon (esim. 6um => 600nm), tulee vallon aallonpituus vastaan. Ehkä kannattaisi vilkaista Color Foto-julkaisua, jossa aina ilmoitetaan yksittäisen "senselin"? koko eli  pixelgrösse. Siis kysymys ei ole pelkästään vavistinteknologiasta ja desibeleistä.
Color Foton Pixelgröße on kahden vierekkäisen senselin keskipisteiden välinen etäisyys. Se ei kerro mitään senselin todellisesta koosta, joka on aina pienempi.

Kaksi kysymystä:
- miksi diffraktio estäisi senselin koon pienentymisen?
- millä tavalla valon aallonpituus tulee haitaksi senselin pienetyessä?
-p-
1.) Ei se estäkkäkkään, mutta pienestä pikselikoosta ei ole mitää hyötyä kuvan resoluutiolle koska kuvan laatu alkaa heiketä jo suurilla aukoilla (esim f 2.8) eikä esim f 11
2.) En pysty täysin perustelemaan, mutta asia tuntuu itsestään selvältä
1) Tässä on kyseessä näköharha. Verrataanpa vaikkapa Nikonin D800:a ja D700:a. Edellisellä kuvan "laatu" alkaa diffraktion vuoksi heikkenemään aukosta f/5,6 alkaen ja jälkimmäisellä aukosta f/11. Tämä siksi, että jälkimmäisessä on isommat pikselit ja heikkeneminen tässä tarkoittaa pääosin terävyyden laskua, osin myös kontrastintoistoa. Voimmeko siis edellisestä päätellä, että D700 tuottaa tarkemman kuvan kuin D800 aukolla f/5,6 tai aukolla f/8 tai aukolla f/11 tai aukolla f/16 tai aukolla f/22...? Vai tuottaako D800 sittenkin tarkemman kuvan kaikilla aukoilla? (Sama objektiivi siis koko ajan kummassakin.)
2) Itsestään selvä asia, jota ei tarvitse perustella, kuten vaikkapa maapallon muoto keskiranskalaisen katolilaispapin kannalta vuonna 812. (Jännä muuten tuo käsitys maapallon litteydestä, kun jo nimikin sanoo, että se on pyöreä.)
 
ppotka
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 1709

4 years ago

nomad kirjoitti:
iloinen kirjoitti:
Aurinkopaneleiden hyötysuhteen paraneminen nanotekniikan hyödyntämisenä on näkyvä seuraus kennojen hämäräkuvausominaisuuksien paranemiselle. CCD kennohan on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimilla. Kaikki huippukuvaukseen tarkoitetut kennothan ovat  juuri CCD kennoja, pinta-alan Cmos kennoa paremman hyödyntämisen takia.
Mitä tarkoitat huippukuvauksella?
Valokuvaustarkoituksissa CCD-kennot ovat poistumassa. CCD-teknologian suuri heikkous on, että siinä ei voida lukea yksittäistä elementtiä toisin kuin CMOS:ssa. Yksittäisten elementtien lukeminen ja niiden datan prosessointi suhteessa viereisiin antaa merkittävän edun CCD:hen nähden.

Hassua muuten ilmaisu: CCD-kenno on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimella. Mänty on periaatteessa puupöytä varustettuna kuorella.
-p-
 
Vinski
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 2985

4 years ago

ppotka kirjoitti:
Hassua muuten ilmaisu: CCD-kenno on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimella.
Useille yhtäläisyys on selvä ja vähemmän hassu.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 16626

4 years ago

ppotka kirjoitti:

1) Tässä on kyseessä näköharha. Verrataanpa vaikkapa Nikonin D800:a ja D700:a. Edellisellä kuvan "laatu" alkaa diffraktion vuoksi heikkenemään aukosta f/5,6 alkaen ja jälkimmäisellä aukosta f/11. Tämä siksi, että jälkimmäisessä on isommat pikselit ja heikkeneminen tässä tarkoittaa pääosin terävyyden laskua, osin myös kontrastintoistoa. Voimmeko siis edellisestä päätellä, että D700 tuottaa tarkemman kuvan kuin D800 aukolla f/5,6 tai aukolla f/8 tai aukolla f/11 tai aukolla f/16 tai aukolla f/22...? Vai tuottaako D800 sittenkin tarkemman kuvan kaikilla aukoilla?
Joissakin ketjuissa on tuosta ollut suurtakin epäselvyyttä.  Muistaakseni osa näkemyksistä oli jo siihen suuntaan, että  D800:lla ei voi kuvata ollenkaan enää aukolla  11 tai pienemmillä...

Taitaa kuitenkin mennä niin, että D800 tekee sen tarkemman kuvan kaikilla aukoilla - vaikka laatu onkin heikentynyt pienemmillä.
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
 
Avatar
Mirrored
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 17893
Paikkakunta: Karjaa

4 years ago

SakkeM kirjoitti:

Joissakin ketjuissa on tuosta ollut suurtakin epäselvyyttä.  Muistaakseni osa näkemyksistä oli jo siihen suuntaan, että  D800:lla ei voi kuvata ollenkaan enää aukolla  11 tai pienemmillä...
Heh, onhan tuota saanut keskusteluja sivusta seuranneille huolestuneille aina välillä itse kunkin selvittää, ettei syytä huoleen ihan sillä lailla.

Itse kelailin tuota uutta pikselihirmua alunperin kuten seuraavassa linkissä, enkä vielä ole huomannut siinä kauhean hölmöjä:

http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... #msg534253
SakkeM kirjoitti:

Taitaa kuitenkin mennä niin, että D800 tekee sen tarkemman kuvan kaikilla aukoilla - vaikka laatu onkin heikentynyt pienemmillä.
Vai taitaa?  Jospa kuitenkin olisi todennäköisempää että aukkoa pienennettäessä löytyy se aukko missä D700 ja D800 eivät eroa toisistaan?  edit.  Mutta onhan siinä jotain muutakin, kuten dynamiikan ero noilla kennoilla..
Viimeksi muokannut Mirrored, 13.1.2013 klo 14.16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Myytävänä hajuttomat vaan ei mauttomat:
Tamron SP 150-600mm Nikoniin, lintutele takuulla.
Leica M - Sony E laatusovite, merkki Metabones, uusin malli.
Laajakulmat Nikoniin, kaikki samassa.
 
SakkeM
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 16626

4 years ago

mirrored kirjoitti:

Vai taitaa?  Jospa kuitenkin olisi todennäköisempää että aukkoa pienennettäessä löytyy se aukko missä D700 ja D800 eivät eroa toisistaan?  edit.  Mutta onhan siinä jotain muutakin, kuten dynamiikan ero noilla kennoilla..
Hm.  Koskapa minulla on  molemmat kennot käytössä, niin saatanpa kokeilla, kun/jos sattuu niin pitkästyttävä hetki, ettei muuta tekoa ole....  (ei ehkä ihan pian).
Only 100% recycled electrons were used in the making of this message...
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 9

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä