Avatar
Olli Knuuttila
Paid subscriber
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 4 years ago
Viestit: 2581
Paikkakunta: Mikkeli

2 years ago

Minä olen koko ikäni ollut sitä mieltä, että kun maailmassa on värit niin minun kuvissanikin on. Digikuvista pikaisen arvion mukaan ehkä noin 3% on ollut sitten lopulta mustavalkoista. Mustavalkoista olen kuvannut filmille, vähän (nekin ovat sitten lopulta olleet siis digiä).

Nyt kuitenkin viimeiseen kahteen kuukauteen on valmiiksi asti tullut poikkeuksellisen monta kuvaa ylipäänsä, noin 50. Yleensä noita tulee alle kymmenen kuukaudessa. Mutta se mikä on erityisen poikkeuksellista on, että noista viidestäkymmenestä on noin neljäkymmentä mustavalkoisia, ihan omasta valinnastani...

Nyt hämmästelen mikä se mustavalkoisessa viehättää silmää, kun perusajatuksena on ollut edellä mainittu värien kuuluminen maailmaan. Onko mustavalkoista kuvanneilla joku ajatus tähän? Mikä saa tällaisen typistetyn lopputuloksen niin useasti näyttämään enemmältä? Tuo kiinnostaa siksi, että haluan ymmärtää miksi teen jotakin ja nyt en saa siitä oikein kiinni.
“A thing that you see in my pictures is that I was not afraid to fall in love with these people.”
— Annie Leibovitz
http://www.varallisuus.fi/valotinphoto/
 
Avatar
Juke.K
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 14478
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

2 years ago

Itse kuvaan aika paljon mustavalkoista. Myös diginä. Tai diginä ne tulee värillisenä kun kuvaan raw kuvana mutta usein muutan ne mustavalkoiseksi.

Tietty mustavalkoisuus on filmikuvauksen perusta minulle. En enään kuvaa juurikaan väriä filmille. Vaikka pari päivää sitten latasin Yshica T4 kameraan värifilmin. Aattelin sen teettää liikkeesä kuviksi. Mustavalkofilmi kuvat teen itse kuviksi. Olen kuvannut diaa tarpeeksi joka ei enään sävähdytä.

Miksi kuvat pitäisi olla realistisia väriltään ja maailmaltaan? Sitähän näkee silmin. Kuvat minusta saakin olla tulkinta. Nykyään värimaailmaa vedetään hdr tyyliseksi tai varjoalueille halutaan sävyjät mitkä ei siellä ihmis silmällä edes näy. Kaikkea halutaan muokata erinlaiseksi mitä silmä näkee. On myös niitä jotka pyrkii siihen mitä silmä näkee. Silmä näkee aina oman tulkinnan. Me emme voi koskaan kuvata reaalistisesti totuutta. Kuva jättää totuutta pois. Tai se lisää totuutta mitä ei maalauksessa ole, kuten Inha sanoi vertaessaan maalausta ja kuvaa toisiinsa.

Jos mustavalkokuoisuus tai värillisyys ärsyttää on vika varmasti kuvan tekijässä ei katsojassa.

Eräs ystäväni sanoi että ei voi laittaa fasebookkiin kuvia sitä tahtiin kun ehkä haluaisi. Hän ei tykkää niistä jotka laittaa kuvia sinne kaiken aikaa. Oli ne sitten ruokakuvia selfietä tai mitä tahansa. Kenessä on vika? EIkö vika ole silloin siinä joka määrittää omia tekemisiään juuri siltä lähtökohdalta mikä toisten tekmisissä ärsyttää.
 
mtanttar
Liittynyt: 4 years ago
Viestit: 687

2 years ago

Aika usein vähemmän on enemmän. MV-kuva pelkistää, tuo esiin olennaisen. Tietenkin lähtökohta pitää olla se että värit eivät ole se kuvan pointti. No, onhan se tietysti tyylikysymys myös.

Tässä on pari omaa kuvaani:

http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 63696.html
Tämän kuvan koko pointti on tuo valaistus, eihän tätä olisi mitään järkeä esittää mustavalkoisena.

http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 52599.html
Mitä väri olisi tuonut tähän kuvaan lisää? Mielestäni ei mitään. Tai olisi tietysti tuonut lisää informaatiota, mutta se veisi vaan huomiota kohteesta. Tai oikeastaan ei pitäisi puhua kohteesta vaan kuvan viestistä ja ilmaisusta.
 
emerik
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 5987

2 years ago

Vanhoja  perhe/sukulaisten kuvia kun on katsellut, niin ne mustavalkoiset kuvat nousee vain edukseen monesti. Kyllähän noihin selvästi oma viehätys liittyy ja niitä on sitten koettaa itsekkin väsätä. Toki jotku aiheet ja kuvat toimii värinä parhaiten jolloin on parempi sillä mennä. Itse kannatan sitä ajatusta, että ihmiset rohkeasti myös kokeilevat rajojaan värien suhteen. Ei sen värimaailman tarvitse olla luonnollinen. Jos siis värinä haluaa kuvata.
 
nomad
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 10039

2 years ago

Digikuvaamisessa on se kiva puoli, että mv-käännöksiä voi kokeilla vaivattomasti ja kuvissa on myös paljon varaa leikkiä värien sävyillä tms. Ja tämäkäikki vielä jälkikäteen tietsikan ääressä - mikäs se helpompaa :-)

Itse digikuvaan kuitenkin eniten väreissä, mutta tämä johtuu lähes pelkästän syvästä kunnioituksesta valokuvauksen perinteitä kohtaan. Mielestäni mv-kuvaa ei pidä lähestyä digitiedostoa koemielessä kuvankäsitellen, vaan siten että jo kuvatessa nähdään kuvan kääntyminen mustavalkoiseksi. Toki joskus sattuu minullekin, että kuvaustilanteessa tajuan, että tämä aihe toimii nimenomaan mustavalkoisena, ja silloin etenen toki sillä linjalla jos mahdollista.

Filmikuvaamisessa on hienoa myös värit joita ei mielestäni digitiedostolla ole aivan helppoa jäljitellä. Kenties valtavirrasta poiketen ja kunnioituksesta filmivalokuvaamista kohtaan linjani on sillä saralla ollut C-41.
 
Avatar
kebax
Paid subscriber
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 10088
Viesti:

2 years ago

nomad kirjoitti:
Digikuvaamisessa on se kiva puoli, että mv-käännöksiä voi kokeilla vaivattomasti ...
Evf [1] aikakaudella tässä on menty vielä aimo harppaus eteenpäin. Voi suoraan sommitella kuvansa mustavalkoisena.

1) Tai digikameran takatelkku.
Viimeksi muokannut kebax, 27.7.2015 klo 23.00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Avatar
Pan
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 1384

2 years ago

nomad kirjoitti:
... jo kuvatessa nähdään kuvan kääntyminen mustavalkoiseksi
tallennan digikuvani sekä jpg että rawina. Kun kamerassa on mv-asetus käytössä, niin se koskee jpg:tä. Rawissä värit ovat edelleen olemassa. vaikka metadatassa onkin mv-bitti päällä. Esikatselukuva on mv. Värit saa rawista esille LR:ssä,
 
nomad
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 10039

2 years ago

Pan kirjoitti:
tallennan digikuvani sekä jpg että rawina. Kun kamerassa on mv-asetus käytössä, niin se koskee jpg:tä. Rawissä värit ovat edelleen olemassa. vaikka metadatassa onkin mv-bitti päällä. Esikatselukuva on mv. Värit saa rawista esille LR:ssä,
Okei. Minä en kuvaa yleensä ollenkaan jpg:tä. Kuankäsittelyyn käytän Lightroomia ja mv-käännösten tapauksessa siihen plugariksi kytkeytyvää NIK:n Silver Efexiä, joka onkin varsin mainio softa.

Ainoa poikkeus on tähän Nikon V1 joka jostain syystä tekee erittäin kivannäköistä jpg mv-kuvaa. Olen kuullut että esim Fujeissa olisi samoja ominaisuuksia.
 
Avatar
Pan
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 1384

2 years ago

nomad kirjoitti:
Kuankäsittelyyn käytän Lightroomia ja mv-käännösten tapauksessa siihen plugariksi kytkeytyvää NIK:n Silver Efexiä, joka onkin varsin mainio softa.
Minäkin käytän LR ja NIKin plugineja ja PS:ää sitten hieman vaativampiin rustauksiin. jpg:n mv-asetus vaikuttaa esikatselukuviin, jolloin jo ennakkoon voi tarkistaa mv:n toimivuuden.
 
Quiquern
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 20655
Viesti:

2 years ago

OK1 kirjoitti:
Mikä saa tällaisen typistetyn lopputuloksen niin useasti näyttämään enemmältä?
Tuo typisetty ajatteluhan joptaa siihen että valokuva on vain videon pysäytetty, typistetty muoto, ja elämä vain kuollenaolon typistetty virhepätkä ;-)
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
 
mvuori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 10663
Paikkakunta: Tampere

2 years ago

OK1 kirjoitti:
Nyt hämmästelen mikä se mustavalkoisessa viehättää silmää, kun perusajatuksena on ollut edellä mainittu värien kuuluminen maailmaan. Onko mustavalkoista kuvanneilla joku ajatus tähän? Mikä saa tällaisen typistetyn lopputuloksen niin useasti näyttämään enemmältä? Tuo kiinnostaa siksi, että haluan ymmärtää miksi teen jotakin ja nyt en saa siitä oikein kiinni.
Nyt sen kiinnisaamisen avain on omassa muutoksessasi. Ovatko kuvien aiheet muuttuneet? Onko niissä enemmän sellaisia, mitkä ennenkin olivat mustavalkoisia?
Onko ajattelusi maailman suhteen muuttunut? Onko aivoilla enemmän aikaa ja lepoa. Aivojahan tarvitaan luomaan se, mitä kuvissa ei ole (väri) ja juuri se luominen tuottaa syvemmän elämyksen.
Kenties olet vanhentunut? Ai niin, sehän tapahtuu kaikille. Mustavalkoisuus (tai kevyempi värin väheneminen) on aina nostalgian elementti.
Matti Vuori
 
Avatar
Olli Knuuttila
Paid subscriber
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 4 years ago
Viestit: 2581
Paikkakunta: Mikkeli

2 years ago

Ihan totta, enhän minä värikuvissakaan dokumentaarisuutta ole hakenut, mutta ehkä ne ovat olleet valmiiksi pureskellumpia ja nyt ehkä näissä on tavoitteena vähän piilotetumpi ilmaisu. Se voi olla iän mukanaan tuomaa näkökulman muutosta... Joko tuo on totta tai sitten yliselittämistä mutta ei se ainakaan väärältä kuulosta.

Se ainakin on totta, että evf antaa hyvän välineen tehdä, siitä se sitten tuntuu leviävän muihinkin vehkeisiin.
“A thing that you see in my pictures is that I was not afraid to fall in love with these people.”
— Annie Leibovitz
http://www.varallisuus.fi/valotinphoto/
 
Avatar
Olli Knuuttila
Paid subscriber
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 4 years ago
Viestit: 2581
Paikkakunta: Mikkeli

2 years ago

Sen verran pitää palata, että tuo mtanttarin pointti on tietysti olennainen, kuvan ehdoilla eikä muodosta tai tekemisen tavasta kiinnipitäen...
Mutta on tuo mustavalkoinen kyllä hetkellä jotenkin antava, minulle...
“A thing that you see in my pictures is that I was not afraid to fall in love with these people.”
— Annie Leibovitz
http://www.varallisuus.fi/valotinphoto/
 
Avatar
mablo
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 3599
Paikkakunta: Helsinki

2 years ago

En itse kuvaa oikeastaan mitään muuta kuin mustavalkoista. Abstrakti ja pelkistetty esitysmuoto kiehtoo ja viehättää. Mv-kuvassahan ei oikeastaan ole mitään muuta kuin valoa ja varjoja niiden eri sävyissä ja heijastuksissa. On haettava muotoja ja linjoja ja unohdettava tasot, jotka ovat väreissä kauniita mutta mustavalkoisena vain tasaisen harmaita.

Jos kuvien näkeminen naksahtaa mustavalkoiseksi niin peli on pitkälti menetetty ;-)
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

2 years ago

Mustavalkoinen on kuvien kuningatar.

Minusta mv-kuvaus edellyttää / kuvaaja tarvitsee kykyä nähdä kohde värien yli tai ohi muodon ja valon käyttäytymisen kautta. Tällä sinänsä ei ole mitään ristiriitaa sen kanssa, että kuvaa digillä ja tekee rawista itseään palkitsevan mv-kuvan.

Mv-filmillä tilanne on sikäli toinen, ettei vaihtoehto B:tä ole olemassa. Tuloksena on mv kuva (tai pahimmillaan kikkailemalla tehty värikäs sävypelkistys mallia Andy Warhol).

Mutta se elementti, miksi kuvasta tekee mv-kuvan täytyy osata nähdä jo kuvausvaiheessa.
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

2 years ago

Asiaan liittyen mukava, pitkä sivu (noin 90% MV-kuvausta).

Suosittelen lukemista aivan loppuun asti, sillä muuten alku voi hämätä liikaa. Mielenkiintoisia sivujuonteita myös tarjolla.

http://www.glettig.com/?author=1

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä