Kasimir
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 9022

8 years ago

J Kimonen kirjoitti:
mites kuvan säilyvyys ,ovatkohan nykyvärit vielä kiinni 20 vuoden päästä siinä 0,005 milliä paksussa paperissa?
vaikea sanoa kun ei ole ennakkotapauksia,mutta keskustelua asiasta 
Voit aloittaa vaikka tuolta:

http://www.wilhelm-research.com/book_toc.html

Sieltä sitten etsiskelemään varsinaisilta sivuilta spruuttatulosteitten tietoja.
Nykyisin spruuttailen useimmiten 310 grammaiselle baryyttipaperille, tai hieman
kevyemmälle (johtuu huokoisuudesta) mattapintaiselle lumppupaperille (ph-neutraali)
Mitä tuommoinen 0,005 millinen paperi on?

Väittäisin, että jää perinteinen niin värien laadussa kuin säilyvyydessäkin kakkoseksi.

kapa
 
J.W.The NowHere Man
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 11916

8 years ago

Väri eli RA-4 prosessi on aivan Aunuksesta, mutta kyllä hopeakloridi /perinteinen baryyttipaperi panee suihkupaperille aika hyvin kampoihin, katsotaan kunhan saan tuota MUSEO SILVER RAG paprua sisään ja moddattua tuon Epsonin hiiliväreille. sit alkaa ehkä pelittään laatua ja myös säilyvyys saattaa olla taattua. eli raportoidaan kunhan tiedetään.(Mutta negasta silti lähdetään liikkeelle, kunnes toisin todistetaan)
JukkaWatanenPhotoblog...tekniikkajutut siellä...
 
Avatar
Jukkis71
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 17530

8 years ago

Riksarst kirjoitti:
piilolasi kirjoitti:
Kuikuri: Vuoden 1920 Steinway flyygeli on aivan yhtä hyvä kuin 2008 Steinway
Piano ja flyygeli soi valmistusvuodesta, valmistajasta, sekä soittajasta riippumatta parhaiten kun sitä soittaa Husqvarnan 3120XP:llä saunapuiksi...
Hehehhee hahhaahhaa!
Kyllä vanhat soittimet soivat yleisesti ottaen paremmin, koska ennen soittimiin käytettäviä puita oli enemmän, enää ei sademetsää saa kaataa.
Enpä jaksa sen enempää soittimien rakenteesta puhua..
Vanhasta selmiristä lähtee sitä paitsi hieno tuoksu, sellainen sikarin ja viskin yhdistelmä arvokasta historiaa, jossa kuunneltiin musiikkia ja otettiin kuva leicalla kerran kuului hiljainen naks.
Nykyään säädetään ensin kameraa ja sitten katsotaan häikäisevältä näytöltä, että voihan vittu,
musta on tukossa, pitää toinen kuva.
sitten katsotaan, että voi vittu, tässä toisessa on valkoinen kanava puhki.
kolmannessa punainen kanava yli.
sitten laitetaan 3 salamaa ympäri salia, kamerasta säädetään tehot ja
PAM!
Koko tunnelma pilalla.
Leicaäijä menee kotiin, herää aamulla rentona pienessä pöhnässä, kaataa aamulla konjakkia kahvimukiin loiventaakseen,
ottaa filmin kamerasta, menee pimiöön, laittaa radion hiljaiselle pääälle,
tekee pinnakkaiset, virittelee pätkän suurennuskoneeseen, muutama koepala ja avot, kuva tulee

Digiäijä menee kotiin, pistää koneen kuvat koneelle latautumaan, kikkailee sillä kameralaukussa tai muissa foorumeissa.
Katsoo kuvat läpi, alkaa säätämään, tuhat layeriä, muutama kiva kikka,
ja kato perkele: samanlainen kuvahan sieltä tuli.
Kumman tien valitset?
T Jukka
Real photographs are born wet
 
J.W.The NowHere Man
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 11916

8 years ago

Valitettavasti sekä, että. Kuitenkaan EI OMASTA VALINNASTA. Jos olis omasta valinnasta kyse , valitsisin tuon Selmerin ja antaisin vitut koko näpläystouhulle... Edit: Itseasiassa alkaa vituttaan että ikinä otti sen faijan kameran sinne Coltranen konserttiin, ois vaan pysynyt fonissa , niin reissais nykissä ja muualla kuten Koippa ja Sarmannon Heka.
Viimeksi muokannut J.W.The NowHere Man, 4.12.2008 klo 12.49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
JukkaWatanenPhotoblog...tekniikkajutut siellä...
 
Avatar
Jukkis71
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 17530

8 years ago

Minä valitsin kitaran ammatiksi ja näpläyksen (mikäli sillä tarkoitetaan kuvien tekemistä tietokoneella) ajan vähyyden takia.
Muuten menisin pimiöön.
Mutta D3X on varmaan hieno peli....noin niinkuin aiheesta.
T Jukka
Real photographs are born wet
 
Valkoinen Vitja
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 533
Paikkakunta: Helsinki

8 years ago

piilolasi kirjoitti:
Väri eli RA-4 prosessi on aivan Aunuksesta, mutta kyllä hopeakloridi /perinteinen baryyttipaperi panee suihkupaperille aika hyvin kampoihin, katsotaan kunhan saan tuota MUSEO SILVER RAG paprua sisään ja moddattua tuon Epsonin hiiliväreille. sit alkaa ehkä pelittään laatua ja myös säilyvyys saattaa olla taattua. eli raportoidaan kunhan tiedetään.(Mutta negasta silti lähdetään liikkeelle, kunnes toisin todistetaan)
Mikäs Epsoni sulla on modattavana? Ja jatkokysymys, onko noita hiilivärimodauksia jossain netissä tarjolla?
 
Kasimir
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 9022

8 years ago

piilolasi kirjoitti:
Väri eli RA-4 prosessi on aivan Aunuksesta, mutta kyllä hopeakloridi /perinteinen baryyttipaperi panee suihkupaperille aika hyvin kampoihin, katsotaan kunhan saan tuota MUSEO SILVER RAG paprua sisään ja moddattua tuon Epsonin hiiliväreille. sit alkaa ehkä pelittään laatua ja myös säilyvyys saattaa olla taattua. eli raportoidaan kunhan tiedetään.(Mutta negasta silti lähdetään liikkeelle, kunnes toisin todistetaan)
Enpä lähde väittelemään noista mustavalkoisista, mutta totean vaan vanhana, ja hieman kokeneenakin vedostajana, että  hienoa mv-jälkeä tulee ainakin
tuolle Ilfordin baryytille (siis sille suihkutuspaperille). Harmania, enkä Hahnemuehleä ole testaillut. Pintahan on lähinnä ilmakuivattua kiiltävää. Uskomaton musta,
jota ei perinteisillä litkupapereilla saavuteta.

kapa
 
J.W.The NowHere Man
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 11916

8 years ago

Et ole näköjään Macon vintage baryytteja  liotettuna seleenikylvyssä nähnyt. Kun tulet tänne muurahaispesään visiitile, käyppä katsomassa. -- ja mikä printteri ? Stylus Photo 2100. saa sekä englanista että jenkkilästä grafiittimustaa satsia. siis neljää eri mustaa, mutta siten voi unohtaa siirtymisen takaisin väriin.
JukkaWatanenPhotoblog...tekniikkajutut siellä...
 
Riksarst
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 2851
Paikkakunta: Suomen napa: Pori

8 years ago

jukkis kirjoitti:
Riksarst kirjoitti:
piilolasi kirjoitti:
Kuikuri: Vuoden 1920 Steinway flyygeli on aivan yhtä hyvä kuin 2008 Steinway
Piano ja flyygeli soi valmistusvuodesta, valmistajasta, sekä soittajasta riippumatta parhaiten kun sitä soittaa Husqvarnan 3120XP:llä saunapuiksi...
Hehehhee hahhaahhaa!
Kyllä vanhat soittimet soivat yleisesti ottaen paremmin, koska ennen soittimiin käytettäviä puita oli enemmän, enää ei sademetsää saa kaataa.
Enpä jaksa sen enempää soittimien rakenteesta puhua..
Vanhasta selmiristä lähtee sitä paitsi hieno tuoksu, sellainen sikarin ja viskin yhdistelmä arvokasta historiaa, jossa kuunneltiin musiikkia ja otettiin kuva leicalla kerran kuului hiljainen naks.

ottaa filmin kamerasta, menee pimiöön, laittaa radion hiljaiselle pääälle,
tekee pinnakkaiset, virittelee pätkän suurennuskoneeseen, muutama koepala ja avot, kuva tulee

Digiäijä menee kotiin, pistää koneen kuvat koneelle latautumaan
Kumman tien valitset?
T Jukka
Jukishan on "ammattilainen" se on aamullakin vielä pöhnässä!  ;D

Soittimista voidaan keskustella muualla (toisaalta en kantaani vaihda, hirveää pimputusta, yli kaksi koskettimen painallusta jos kuuluu on migreeni valmis, joten savuna piipun kautta kohti euroopaa)

Ja sademetsää saa kaataa ihan kuten haluaa ja sieltä kaadettua puutavaraa saa Suomestakin ostaa...  ;D

Valitsen sen toisen tien.
Ensimmäinen + digigille on siinä että saman tien näkee (suurin piirtein), pitääkö ottaa uusi kuva, vai onko tilaisuus mennyt jo ohi siinä vaiheessa kun saat paprukuvan käteen ja toteat: "reisille meni, taas".
Toinen + digigille on että voi ottaa tilaisuudesta satoja, ellei tuhansia kuvia ilman että on pelkoa filmin loppumisesta tai kämmäämisestä filmin vaihdon yhteydessä.
Kolmas + digigille on kuvien helppo jakoisuus, kuvat levylle ja levy kiertoon tilaisuuden vieraiden välille, poimikoon jokainen sitten sen minkä haluaa ja muokata mielensä mukaan
Neljäs + digigille on sen nopeus ja helppous, tökkää muistikortin koneeseen, painaa nappia ja hups kuvat on koneella, enää cd:n poltto sinä aikana kun käy polttelemassa pikkusikarin ja nauttii aamu kongakin, oho kuvat ovatkin jo valmiina jakoon


Mitä tulee kuvien säilyvyyteen, niin digigi säilyy ikuisesti, eikä kerää kaapissa tms. pölyä päälleen  ;D


Kukin tavallaan  ;D
Ei ole niin huonoa ihmistä, joka ei toisen työstä virhettä löytäisi.

Kaikki kirjoittamani viestit ovat omia mielipiteitäni ja kantoja. Eivätkä ne edusta minkään puolueen, yhteisön tai yrityksen mielipiteitä tai kantoja
 
Kasimir
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 9022

8 years ago

piilolasi kirjoitti:
Et ole näköjään Macon vintage baryytteja  liotettuna seleenikylvyssä nähnyt. Kun tulet tänne muurahaispesään visiitile, käyppä katsomassa.
En ole, en. Monia muita kyllä, mitä moninaisimmimmissa litkuissa uitettuna.

Täytyypä piipahtaa, kun sinne kulmille on asiaa. Just kävin siellä luennoimassa ja näyttelyt kiertämässä. Eipä varmaan ole vähään aikaan asiaa.
Omalla kustannuksella tulee turhan kalliiksi meikäläiselle ihan yhden asian takia.

Laitapa tietoa, kun saat tuota Museo Ragia. Hieman kiinnostaa. Jos vain hinnan saat sopuisaksi, niin mieluummin Vataselta, kuin maailmalta.

kapa
 
Valkoinen Vitja
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 533
Paikkakunta: Helsinki

8 years ago

Valitsen sen toisen tien.
Ensimmäinen + digigille on siinä että saman tien näkee (suurin piirtein), pitääkö ottaa uusi kuva, vai onko tilaisuus mennyt jo ohi siinä vaiheessa kun saat paprukuvan käteen ja toteat: "reisille meni, taas".
Tätä kutsutaan myös ammattitaidoksi tai kokemuksien kautta kertyneeksi tiedoksi. Kun tietää mitä tekee, ei työvälineelläkään (tai medioilla) ole niin merkitystä.
Toinen + digigille on että voi ottaa tilaisuudesta satoja, ellei tuhansia kuvia ilman että on pelkoa filmin loppumisesta tai kämmäämisestä filmin vaihdon yhteydessä.
Quality over quantity, eli laatu ennen määrää. Otettujen kuvien määrä ei vielä kerro mitään. Parempia kuvia saa, kun vähän kelailee mitä tekee. En ole itse ainakaan kokenut filmn loppumista ongelmaksi. Työvälineet tietysti tilanteen mukaan. Häissä olen kuvannut filmille sekä digille.
Kolmas + digigille on kuvien helppo jakoisuus, kuvat levylle ja levy kiertoon tilaisuuden vieraiden välille, poimikoon jokainen sitten sen minkä haluaa ja muokata mielensä mukaan.
No, en nyt suuremmin ole itse kokenut ongelmana skannata ottamiani kuvia. Mitä digiin tulee, niin niitäkin olen yleensä käsitellyt
jälkeenpäin. Yhtä helppojakoisia ne skannatut negatkin on.
Neljäs + digigille on sen nopeus ja helppous, tökkää muistikortin koneeseen, painaa nappia ja hups kuvat on koneella, enää cd:n poltto sinä aikana kun käy polttelemassa pikkusikarin ja nauttii aamu kongakin, oho kuvat ovatkin jo valmiina jakoon
Varmasti, jos kuvat on spot-on ja/tai olet itse tyytyväinen kättesi jälkiin.
Mitä tulee kuvien säilyvyyteen, niin digigi säilyy ikuisesti, eikä kerää kaapissa tms. pölyä päälleen  ;D
Niin. Säilyyhän ne siellä cd:llä niin kauan kuin se cd:n käyttöikä sallii (lienee 10-15 vuoden paikkeilla). Kovalevy voi taasen hajota milloin vain. Itse varmuuskopioin kuviani kahdelle ulkoiselle levylle, eikä sekään aina riitä.
Kukin tavallaan  ;D
En kerta kaikkiaan voisi olla enempää samaa mieltä.
 
Avatar
Jukkis71
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 17530

8 years ago

Kasimir kirjoitti:
piilolasi kirjoitti:
Väri eli RA-4 prosessi on aivan Aunuksesta, mutta kyllä hopeakloridi /perinteinen baryyttipaperi panee suihkupaperille aika hyvin kampoihin, katsotaan kunhan saan tuota MUSEO SILVER RAG paprua sisään ja moddattua tuon Epsonin hiiliväreille. sit alkaa ehkä pelittään laatua ja myös säilyvyys saattaa olla taattua. eli raportoidaan kunhan tiedetään.(Mutta negasta silti lähdetään liikkeelle, kunnes toisin todistetaan)
Enpä lähde väittelemään noista mustavalkoisista, mutta totean vaan vanhana, ja hieman kokeneenakin vedostajana, että  hienoa mv-jälkeä tulee ainakin
tuolle Ilfordin baryytille (siis sille suihkutuspaperille). Harmania, enkä Hahnemuehleä ole testaillut. Pintahan on lähinnä ilmakuivattua kiiltävää. Uskomaton musta,
jota ei perinteisillä litkupapereilla saavuteta.

kapa

Tarkoitatko sitä Galerie Fibre Silkiä?
Olen meinannut tilata, mutta olen ollut tyytyväinen epsonin premium lusteriin, vaikka se muovipaperi onkin.
Millainen on Gold Fibre?
T Jukka
Real photographs are born wet
 
nokku
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 2553

8 years ago

jukkis kirjoitti:
Leicaäijä menee kotiin, herää aamulla rentona pienessä pöhnässä, kaataa aamulla konjakkia kahvimukiin loiventaakseen,
ottaa filmin kamerasta, menee pimiöön, laittaa radion hiljaiselle pääälle,
tekee pinnakkaiset, virittelee pätkän suurennuskoneeseen, muutama koepala ja avot, kuva tulee

Digiäijä menee kotiin, pistää koneen kuvat koneelle latautumaan, kikkailee sillä kameralaukussa tai muissa foorumeissa.
Katsoo kuvat läpi, alkaa säätämään, tuhat layeriä, muutama kiva kikka,
ja kato perkele: samanlainen kuvahan sieltä tuli.
Kumman tien valitset?
Aika värittynyt ja puolueellinen vaihtoehtojen esittely, korjasin neutraalimmaksi:

Zorkireppana tulee kotiin herättyään aamulla paikkalisen pubiruusun vierestä, availee sorbuksen vieroitusoireiden takia, repii jotenkuten filmin kamerasta, laahustaa pimiöön, laittaa Radio Novan liian kovaa päälle, tekee pinnakkaiset, tekee uudestaan pinnakkaiset, säheltää koepalojen kanssa, tekee muutaman suttuisen kuvan jotka "unohtuvat" kuivumaan puoleksi vuodeksi. Avot, baarin eteen jonottamaan.

Digimies saapuu kahdella taksilla (koska voi) toiseen kotiinsa, tervehtii kakkosvaimoaan, säädättää kuvat assarilla, lähettää kuvat tilaajalle, kuittaa rahat ja siirtyy naisen ehdotuksesta makuukammarin puolelle kokeilemaan "uusia juttuja".
 
Avatar
Jukkis71
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 17530

8 years ago

nokku kirjoitti:
jukkis kirjoitti:
Leicaäijä menee kotiin, herää aamulla rentona pienessä pöhnässä, kaataa aamulla konjakkia kahvimukiin loiventaakseen,
ottaa filmin kamerasta, menee pimiöön, laittaa radion hiljaiselle pääälle,
tekee pinnakkaiset, virittelee pätkän suurennuskoneeseen, muutama koepala ja avot, kuva tulee

Digiäijä menee kotiin, pistää koneen kuvat koneelle latautumaan, kikkailee sillä kameralaukussa tai muissa foorumeissa.
Katsoo kuvat läpi, alkaa säätämään, tuhat layeriä, muutama kiva kikka,
ja kato perkele: samanlainen kuvahan sieltä tuli.
Kumman tien valitset?
Aika värittynyt ja puolueellinen vaihtoehtojen esittely, korjasin neutraalimmaksi:

Zorkireppana tulee kotiin herättyään aamulla paikkalisen pubiruusun vierestä, availee sorbuksen vieroitusoireiden takia, repii jotenkuten filmin kamerasta, laahustaa pimiöön, laittaa Radio Novan liian kovaa päälle, tekee pinnakkaiset, tekee uudestaan pinnakkaiset, säheltää koepalojen kanssa, tekee muutaman suttuisen kuvan jotka "unohtuvat" kuivumaan puoleksi vuodeksi. Avot, baarin eteen jonottamaan.

Digimies saapuu kahdella taksilla (koska voi) toiseen kotiinsa, tervehtii kakkosvaimoaan, säädättää kuvat assarilla, lähettää kuvat tilaajalle, kuittaa rahat ja siirtyy naisen ehdotuksesta makuukammarin puolelle kokeilemaan "uusia juttuja".
Sohlaaminen pimiössähän kuuluu asiaan.
Oppii antamaan itselleen ja toisille anteeksi, nykyajan kovassa koneellisessa maailmassa.

Siskonmakkarakeitto.
T Jukka
Real photographs are born wet
 
Riksarst
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 2851
Paikkakunta: Suomen napa: Pori

8 years ago

Valkoinen Vitja kirjoitti:
En kerta kaikkiaan voisi olla enempää samaa mieltä.
Voe voe  ;D

Määrä korvaa AINA laadun, sillä suuremmasta määrästä on helpompi poimia enemmän laadukkaita otoksia. (100 kuvaa filmillä, onnistuneita 30kpl, vai 1000 kuvaa digillä onnituneita 300kpl?

Se on se vaivattomuus, ja halpuus
Valkoinen Vitja kirjoitti:
No, en nyt suuremmin ole itse kokenut ongelmana skannata ottamiani kuvia.
Yhtä helppojakoisia ne skannatut negatkin on.
Hidasta, vaivalloista ja vielä kerran hidasta, jakaminen on yhtä helppoa juuh, kun on ne ensin digitaaliseen muotoon muuttanut (ts. turha työvaihe)

Ei enempää tästä (mä ainakin lopetan)


Nyt sitten odotellaan että joku saa kätösiinsä 3Dx Nikonin ja kertoo hieman ensi kokemuksia.
Ei ole niin huonoa ihmistä, joka ei toisen työstä virhettä löytäisi.

Kaikki kirjoittamani viestit ovat omia mielipiteitäni ja kantoja. Eivätkä ne edusta minkään puolueen, yhteisön tai yrityksen mielipiteitä tai kantoja
 
Valkoinen Vitja
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 533
Paikkakunta: Helsinki

8 years ago

Riksarst kirjoitti:

Määrä korvaa AINA laadun, sillä suuremmasta määrästä on helpompi poimia enemmän laadukkaita otoksia. (100 kuvaa filmillä, onnistuneita 30kpl, vai 1000 kuvaa digillä onnituneita 300kpl?

Se on se vaivattomuus, ja halpuus.
Selvä se, "hyvien" kuvien määrä on aina vakio. Jos vähän supistetaan, niin tällä logiikalla joka kolmas ottamasi kuva olisi "hyvä".
Tai vastaavasti, 70% ottamistasi kuvista joutaisi roskakoriin. Kertoo ehkä jotain erilaisista kuvaustyyleistä.

Edit: odotatko hetken, käyn lämmittämässä popkornia.
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

8 years ago

nokku kirjoitti:
jukkis kirjoitti:
Leicaäijä menee kotiin, herää aamulla rentona pienessä pöhnässä, kaataa aamulla konjakkia kahvimukiin loiventaakseen,
ottaa filmin kamerasta, menee pimiöön, laittaa radion hiljaiselle pääälle,
tekee pinnakkaiset, virittelee pätkän suurennuskoneeseen, muutama koepala ja avot, kuva tulee

Digiäijä menee kotiin, pistää koneen kuvat koneelle latautumaan, kikkailee sillä kameralaukussa tai muissa foorumeissa.
Katsoo kuvat läpi, alkaa säätämään, tuhat layeriä, muutama kiva kikka,
ja kato perkele: samanlainen kuvahan sieltä tuli.
Kumman tien valitset?
Aika värittynyt ja puolueellinen vaihtoehtojen esittely, korjasin neutraalimmaksi:

Zorkireppana tulee kotiin herättyään aamulla paikkalisen pubiruusun vierestä, availee sorbuksen vieroitusoireiden takia, repii jotenkuten filmin kamerasta, laahustaa pimiöön, laittaa Radio Novan liian kovaa päälle, tekee pinnakkaiset, tekee uudestaan pinnakkaiset, säheltää koepalojen kanssa, tekee muutaman suttuisen kuvan jotka "unohtuvat" kuivumaan puoleksi vuodeksi. Avot, baarin eteen jonottamaan.

Digimies saapuu kahdella taksilla (koska voi) toiseen kotiinsa, tervehtii kakkosvaimoaan, säädättää kuvat assarilla, lähettää kuvat tilaajalle, kuittaa rahat ja siirtyy naisen ehdotuksesta makuukammarin puolelle kokeilemaan "uusia juttuja".
Ahhahhaha mä en oo aikoihin nauranut näin paljoa. Onneks voin valita Leicamiehenä, digimiehenä ja zorkimiehenä olemisen välillä koska tahansa.
 
Quiquern
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 20655
Viesti:

8 years ago

nokku kirjoitti:
Quiquern kirjoitti:
Ennemminkin miksi ei tehdä vuoden 2015 malleja nyt 2015 hintaan.
Rikkinäinen gramofoni soi siis vuoteen 2015 asti (edit:vähintään)....
Mä olen kuullut epäluotettavalta tahoilta ettet sä lue muiden kirjoituksia -etkä toista itseäsi ,-]
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
 
Riksarst
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 2851
Paikkakunta: Suomen napa: Pori

8 years ago

nokku kirjoitti:

Zorkireppana tulee kotiin herättyään aamulla paikkalisen pubiruusun vierestä, availee sorbuksen vieroitusoireiden takia, repii jotenkuten filmin kamerasta, laahustaa pimiöön, laittaa Radio Novan liian kovaa päälle, tekee pinnakkaiset, tekee uudestaan pinnakkaiset, säheltää koepalojen kanssa, tekee muutaman suttuisen kuvan jotka "unohtuvat" kuivumaan puoleksi vuodeksi. Avot, baarin eteen jonottamaan.

Digimies saapuu kahdella taksilla (koska voi) toiseen kotiinsa, tervehtii kakkosvaimoaan, säädättää kuvat assarilla, lähettää kuvat tilaajalle, kuittaa rahat ja siirtyy naisen ehdotuksesta makuukammarin puolelle kokeilemaan "uusia juttuja".
Päivän  ;D  ja samalla totuuden torvi
Ei ole niin huonoa ihmistä, joka ei toisen työstä virhettä löytäisi.

Kaikki kirjoittamani viestit ovat omia mielipiteitäni ja kantoja. Eivätkä ne edusta minkään puolueen, yhteisön tai yrityksen mielipiteitä tai kantoja
 
Avatar
Jukkis71
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 17530

8 years ago

nokku kirjoitti:
jukkis kirjoitti:
Leicaäijä menee kotiin, herää aamulla rentona pienessä pöhnässä, kaataa aamulla konjakkia kahvimukiin loiventaakseen,
ottaa filmin kamerasta, menee pimiöön, laittaa radion hiljaiselle pääälle,
tekee pinnakkaiset, virittelee pätkän suurennuskoneeseen, muutama koepala ja avot, kuva tulee

Digiäijä menee kotiin, pistää koneen kuvat koneelle latautumaan, kikkailee sillä kameralaukussa tai muissa foorumeissa.
Katsoo kuvat läpi, alkaa säätämään, tuhat layeriä, muutama kiva kikka,
ja kato perkele: samanlainen kuvahan sieltä tuli.
Kumman tien valitset?
Aika värittynyt ja puolueellinen vaihtoehtojen esittely, korjasin neutraalimmaksi:

Zorkireppana tulee kotiin herättyään aamulla paikkalisen pubiruusun vierestä, availee sorbuksen vieroitusoireiden takia, repii jotenkuten filmin kamerasta, laahustaa pimiöön, laittaa Radio Novan liian kovaa päälle, tekee pinnakkaiset, tekee uudestaan pinnakkaiset, säheltää koepalojen kanssa, tekee muutaman suttuisen kuvan jotka "unohtuvat" kuivumaan puoleksi vuodeksi. Avot, baarin eteen jonottamaan.

Digimies saapuu kahdella taksilla (koska voi) toiseen kotiinsa, tervehtii kakkosvaimoaan, säädättää kuvat assarilla, lähettää kuvat tilaajalle, kuittaa rahat ja siirtyy naisen ehdotuksesta makuukammarin puolelle kokeilemaan "uusia juttuja".
Zorkiversio se vasta väritetty onkin. Tässä todenmukaisempana.
Digiäijä varjelee kameraansa roiskeilta ja kaikelta, pilaa baari-iltansa olemalla selvinpäin. Tarjolla olisi ilmaista viinaa, mutta digiäijä tekee elämänsä virhee - jättää ilmaiset juomatta.
Tätä hän katuu koko loppuikänsä.
Sunnuntaina häntä vituttaa, kun leicaäijällä ei olekaan pää kipeä, vaikka hän joikin illalla viinaa reippaasti. Viimeinenkin ilo vietiin digiäijältä pois.
On kuukauden viimeinen päivä.
Digiäijä tuskailee luottokorttinsa kanssa.
Lasku erääntyy kuun lopussa ja vielä on 4000 maksamatta. Ei pysty lyhentämään kuin minimäärän, 140 euroa kuussa. Ja kamerasta saa enää 1000 euroa, jos sitäkään. Onhan se jo kaksi vuotta vanha malli.
Perkele, pitäisi saada tuo uusi, se on paljon parempi, ja punaisella viivalla (mikä se taas tuolla kaulassa kutittaa?) varustetusta objektiivistakin on tullut II-versio, sekin on pakko saada.
Pitää ostaa luotolla, ei voi mitään, pakko on saada.
Perheellä ei niin väliä.

Oho, leicaäijällä pitkät ajat jumittaa.
Käytänpä kameran huollossa.
Kokonaista 75 euroa.
No, nythän se toimii taas vähintään 10 vuotta.

Kato, pakkasta!
Digiäijä ottaa kuvan, korkeintaan kaksi ja lähtee kotiin, akut on jäässä.
Onneksi on 4 vara-akkua, a-hinta 85 euroa.
Kyllä niillä jonkun kuvan saa.
Ai niin, illalla pitää ottaa varmuuskopiot ja niiden varmuuskopiot.

Kato, pakkasta!
Onneksi on Leica, toimii joka säässä.
Kato, tulipa rullallinen hienoja kuvia.
Eikä oo mistään puhki.
Pitäisikö avata viinipullo, kun odottelee filmin kuivumista.
T Jukka
Viimeksi muokannut Jukkis71, 4.12.2008 klo 14.14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Real photographs are born wet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä