Lepus
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 1870
Paikkakunta: Espoo

6 years ago

Tää doffi hässäkkä on taisteltu ajat sitten.
Tuo clarkvisionin linkin takana on oivallinen selostus josta käy ilmi miten asia on.
Siinä on vielä tuo herkkyyspointti otettu mukaan oivallisesti.

Nyrkkisääntö on, että mitä isompi kenno, sitä enemmän pitää herkkyyttä nostaa (tai valottaa pidempään), jotta saadaan aikaan sama kuva. Johtuu siitä, että isomman kennon kanssa pitää optiikkaa himmentää enemmän, jotta syväterävyys olisi sama.

Ja koska optiikkaa piti himmentää, päädyttiin täsmälleen samaan määrään valoa kennolla (fotoneita per pikseli) -> kuvissa on sama kohinakin. Tämä sillä oletuksella, että on sama määrä pikseleitä ja kennon suorituskyky on olennaisesti fotonikohinarajoitteinen.
 
JPu
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 5708
Paikkakunta: Kantahäme

6 years ago

pondero kirjoitti:
Tapiola2006 kirjoitti:
... ja se CoC pitäisi edelleen muuttaa kennon kokoa vastaavaksi. Ei ole mitään järkeä verrata eri kokoisia kennoja/negaruutuja samalla CoC niin kauan kun lopputulokseksi halutaan samankokoiset printit
Mutta lopputulos on esimerkissäni täsmälleen oikein. Ihan sama onko CoC ensin muutettu vai korjattu lopputulos oikealla kertoimella. Tieteellisesti ottaen CoC ja syvyysterävyys ovat eksakteja lukuarvoja kennosta riippumatta, miltä maailma näyttää eri kokoisena on eri asia.
Terävyysalueen suhteen varmaankin kyllä. Mutta varsineinen "syväterävyys" on kuitenkin suhteellinen käsite, eli mielipide. Vaikka tallennusmateriaali/kenno ei kykenisikään epäterävyyttä esittämään teoreettisesti, niin eron voi silti nähdä. (itse olen tiettyihin maisemakuviin havainnut ns. DOF-laskimet käyttökelvottomaksi, vaikka niiden mukaan kuva olisi läpiterävä, niin ei se usein sitä ole edes lähellekään. Ja tarkaan tutkien näkee kyllä, ettei epäterävyys johdu pikselien tai rakeiden koosta, vaan epäterävyydestä ja laskennan liiasta "sallitusta" terävyysalueesta.

Vaativiin maisemakuviin pudotan terävyysalue-aproksimaatiosta aina pois 1-3 aukkoa, jotta saan sen kunnolla terävältä näyttäväksi..

Ja se toinen asia Bokeh:
Kuten tuolla jo aiemmin tuli esille, että bokeh riippuu todellisen aukon koosta, niin riippuu se myös himmentimen reunojen terävyydestä, muodosta ja objektiivin sisäisistä heijasteista, pinnoitteista yms. Eli ei ole mitenkään matemaattisesti laskettavissa, vaan on täysin objektiivikohtaista. Bokehin osalta ei aukkovastaavuudet ole verrattavissa keskenään (jotka siis suhteellisia, eikä absoluuttisia).
 
Avatar
Tapiola2006
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 9840

6 years ago

JPu kirjoitti:
Ja se toinen asia Bokeh:
Kuten tuolla jo aiemmin tuli esille, että bokeh riippuu todellisen aukon koosta, niin riippuu se myös himmentimen reunojen terävyydestä, muodosta ja objektiivin sisäisistä heijasteista, pinnoitteista yms. Eli ei ole mitenkään matemaattisesti laskettavissa, vaan on täysin objektiivikohtaista. Bokehin osalta ei aukkovastaavuudet ole verrattavissa keskenään (jotka siis suhteellisia, eikä absoluuttisia).
Komppaan kyllä tässä.

Esimerkiksi Summicron-M 2/50 vrt. Nikkor 2/50 molemmat esim. aukolla 4. Iso ero.

Tai saman merkin puitteissa vert. Summicron-M 2/35 vs. Summicron-M 2/35 asph. (molemmat saksalaisia versioita).

Ikäkausi- ja suunnitteluero Nikkor 1.4/50 S vs. Nikkor AF-S 1.4/50G

Vastaavia yhdistelmiä voi varmaan jokainen ainakin kokeilla.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä