• 1
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

araneva kirjoitti:
kyllä kai se niin on, että kun tuntee laitteensa ja vielä tykkää sen käyttämisestä, on aika turha väittää, etteikö se olisi silloin käyttäjälleen se paras laite.
Musta tässä on vinha pointti. Tärkeämpää on se, että valokuvaaminen ja kameroiden kanssa puljaaminen on kivaa ja innostavaa. Melko toissijaista on se, miten oma kameravalinta menestyy testissä tai mikä sen hinta/laatu -suhde on, jos vain on siihen varaa. Aika usein tuo tekninen vertailu on se, mistä väännetään kättä, mutta se tunne on kuitenkin se lopullinen valintatekijä. Ja niin kai se pitää harrastusvälineissä ollakin.
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

J.A.K. kirjoitti:
Noiden samojen syiden takia ostetaan BMW tai audi vaikka Skoda ja Seat ajaa ihan saman asian.

;-)
Eipä ollut kovin hyvä vertaus, ei BMW:n tai Audi:n ostaja tee mitään kompromisseja vain merkin kannalta, useimmissa ominaisuuksissa ne on parempia kuin Skoda ja Seat ja antavat hinnalle vastinetta selkeästi paremmin kuin juurikin Leica. Itse asiassa käytetty BMW on ominaisuuksiinsa nähden jopa edullinen, uutena lienee nopeimmin arvoaan menettävä keskikokoa isompi auto (5xx ja ylöspäin).
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:
Tiedän aiheesta jotain ja yhteys ei ole ihan suoraviivainen. Sarjatuotannon laatua hallinnoidaan mittaamalla osien (tilastollisia) poikkeamia valmistuksessa ja näillä ohjataan tuotantoa. Ts. pienikin poikkeama jo kauan ennen kuin se vaikuttaa itse lopputuotteen laatuun havaitaan ja virhelähde korjataan. Kiristämällä kaikkien poikkeamien vaihteluvälejä 10x saadaan lähinnä 10x kulut, ei juurikaan parempaa laatua lopputuotteeseen.

Siksipä huipputuotteen hinta on tuskin kiinni vain sen valmistuksen kalleudesta. Siihen vaikuttaa paljon myös valittu konstruktio, ja sen tekemisen vaikeus sekä tietysti tuo kaikki markkinapolitiikka ja brändinluonti.
Erittäin hyvä mielipide, olen tasan tarkkaan samaa mieltä, tarkistamalla ei synny laatua, laatu syntyy tekemällä asiat oikein ja siihen liittyy voimakkaasti myös oikea asenne ja motivaation tekijöiden osalta. Laican ongelmana on liian pienet sarjakoot ja sitä kautta varmasti tehdään paljon käsin sellaista mikä isommissa sarjoissa valmistavat tehtaat valmistavat joko muoteilla, automaattikoneilla, roboteilla jne., toisin sanoen Leicalla on laatu enemmän kiinni tekijöiden motivaatiosta ja asenteesta ja silloin ollaan IKUISESTI riippuvaisia ihmisten laaduntekemisen halusta, taidoista ja heidän omista elämäntilanteistaan - yhteenvetona voisi sanoa, että ihminen on se heikoin kohta ja se pettää silloin tällöin ihan varmasti.
No tämä kaikki Leican tilanteesta on VAIN spekulaatiota, en tiedä lainkaan sitä kuinka paljon Leica investoi koneisiin ja valmistuslaitteisiin uuden konstruktion tullessa tuotantoon suhteessa valmistusmäärällisesti isompiin valmistajiin.
Viimeksi muokannut markku55, 7.5.2015 klo 17.19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

markku55 kirjoitti:
Eipä ollut kovin hyvä vertaus, ei BMW:n tai Audi:n ostaja tee mitään kompromisseja vain merkin kannalta, useimmissa ominaisuuksissa ne on parempia kuin Skoda ja Seat ja antavat hinnalle vastinetta selkeästi paremmin kuin juurikin Leica. Itse asiassa käytetty BMW on ominaisuuksiinsa nähden jopa edullinen, uutena lienee nopeimmin arvoaan menettävä keskikokoa isompi auto (5xx ja ylöspäin).
Eivät ominaisuudet ole toisiaan parempia. Vasta tarve joillekin ominaisuuksille asettaa ne paremmuusjärjetykseen. Tämä aika usein unohtuu, että paketti- ja urheiluauto ovat eri asioita, vaikka autoja kummatkin.
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:
Eivät ominaisuudet ole toisiaan parempia. Vasta tarve joillekin ominaisuuksille asettaa ne paremmuusjärjetykseen. Tämä aika usein unohtuu, että paketti- ja urheiluauto ovat eri asioita, vaikka autoja kummatkin.
Jos puhutaan henkilöautoista, unohdetaan ne muut autot, niin kyllä ominaisuuksissa on parempia ja huonompia. Bemari on selkeästi hiljaisempi kuin edellinen Skodani (ei tinnitä enää niin helvetisti tunnin tai parin ajorupeaman jälkeen), siinä on aktiivinen vakkari joka helpottaa ajamista vain vakkarilla (ei tule suonenvetoja ja juimimisia kaasujalkaan kuten Skodassa), siinä on monipuolisemmin säädettävät istuimet (ei ole selkä kipeä ja jalat puutuneita), se on vakaampi ajaa suuremmissa nopeuksissa ja selvästi suuremmasta tehostaan huolimatta se kuluttaa moottoritiellä vähemmän kuin Skoda. Skodassakin on pari kohtaa jotka on parempia kuin Bemarissa, mutta jääköön ne mainitsematta tällä kertaa ;D
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

markku55 kirjoitti:
Laican ongelmana on liian pienet sarjakoot ja sitä kautta varmasti tehdään paljon käsin sellaista mikä isommissa sarjoissa valmistavat tehtaat valmistavat joko muoteilla, automaattikoneilla, roboteilla jne., toisin sanoen Leicalla on laatu enemmän kiinni tekijöiden motivaatiosta ja asenteesta ja silloin ollaan IKUISESTI riippuvaisia ihmisten laaduntekemisen halusta, taidoista ja heidän omista elämäntilanteistaan - yhteenvetona voisi sanoa, että ihminen on se heikoin kohta ja se pettää silloin tällöin ihan varmasti.
En tunne varsinaisesti Leican tuotantoa, puhun aika yleisellä tasolla. Hyvin tehdyssä sarjatuotannossa ihmistyö ei ole sen heikompi lenkki kuin muutkaan vaiheet, koska laatua mitataan useassa kohtaa prosessia ja ihmistyön heikkoudet on huomioitu osana prosessin suunnittelua. Esim. niin, että jokaisen työvaiheen jälkeen komponentti käy läpi jonkinlaisen tarkastuksen, joka varmentaa työvaiheen onnistumisen.

Yksi mahdollinen syy laatupoikkeamiin on tuotteiden jatkuva muutos, mikä on varsin tyypillistä digiajan tuotteille. Muutossykli on ihan eri luokkaa kuin aiemmin. Ja ehkä tässä muutossyklissä pienillä valmistajilla on enemmän vaikeuksia kuin suurilla. 
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

markku55 kirjoitti:
Jos puhutaan henkilöautoista, unohdetaan ne muut autot, niin kyllä ominaisuuksissa on parempia ja huonompia. Bemari on selkeästi hiljaisempi ...
Nämä ovat sinun vaatimuksia tuotteille, eivät sinänsä tuotteiden keskinäisiä paremmuuksia. Sekoitat tuotteen ominaisuuden ja oman tarpeesi sille. hiljaisuus (tai äänitaso) on ominaisuus. Hiljaisuuden arvostaminen meteliä korkeammalle on taas sinun valintasi.

Jos palataan kameroihin, niin esim laukaisuääni on joko hyvä tai huono asia, käytöstä riippuen. Pressikuvaaja tarvitsee äänen tuomaa katu-uskottavuutta, kun taas salakuvaaja hiljaisuutta.
 
Kasimir
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 9022

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:

Pressikuvaaja tarvitsee äänen tuomaa katu-uskottavuutta, kun taas salakuvaaja hiljaisuutta.
Et oo tosissas?

Kapa
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:
En tunne varsinaisesti Leican tuotantoa, puhun aika yleisellä tasolla. Hyvin tehdyssä sarjatuotannossa ihmistyö ei ole sen heikompi lenkki kuin muutkaan vaiheet, koska laatua mitataan useassa kohtaa prosessia ja ihmistyön heikkoudet on huomioitu osana prosessin suunnittelua. Esim. niin, että jokaisen työvaiheen jälkeen komponentti käy läpi jonkinlaisen tarkastuksen, joka varmentaa työvaiheen onnistumisen.

Yksi mahdollinen syy laatupoikkeamiin on tuotteiden jatkuva muutos, mikä on varsin tyypillistä digiajan tuotteille. Muutossykli on ihan eri luokkaa kuin aiemmin. Ja ehkä tässä muutossyklissä pienillä valmistajilla on enemmän vaikeuksia kuin suurilla.
Tarkastaminen on kustannus joka tulisi saada tavalla tai toisella poistettua. Jos tarkastus tehdään vain osaan tuotantoa, vaikkapa joka kymmenes, se ei takaa mitään, jos taas tarkastus on 100%, niin kustannus on huikea siihen nähden, että itse prosessi on tehty sellaiseksi, että laatu syntyy laadukkaan prosessin seurauksena ja ilman tarkastuksia.
Kun Leica ostaa vaikkapa takanäytöt, niin ei ole järjen häivää tarkastaa niitä Leican vastaanotossa, näytön valmistajan tulee hoitaa oma tuotantonsa niin, että siitä syntyy luotettavasti Leican laatuvaatimusten mukaista tavaraa. Laatustandardit kuten ISO 9001 jne. takaavat tuotannon laadun, ei itse tuotteen laatua, kyse on siitä, että laatujärjestelmän mukainen tuotanto tekee toistettavaa ja tasaista laatua.
Jos halutaan, että tuotanto tekee tasaista ja toistettavaa korkean laadun tuotteita, pitää tuotanto prosessi rakentaa sellaiseksi, ettei siellä ole mahdollisuuksia tehdä ala-arvoisia tuotteita muuta kuin harkitusti poikkeamalla sertifioidusta tavasta toimia.
Kerran vielä, tarkastaminen on vain kustannus joka ei nosta laatua, tuotannon laatua ei ole se, että löydetään virheelliset tuotteet ja romutetaan tai korjataan ne, se on lisäkulu joka on vain todiste laaduttomasta tuotantoprosessista.
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

Kasimir kirjoitti:
Et oo tosissas?

Kapa
En, mutta jotain piti keksiä. :D
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

markku55 kirjoitti:
Tarkastaminen on kustannus joka tulisi saada tavalla tai toisella poistettua. Jos tarkastus tehdään vain osaan tuotantoa, vaikkapa joka kymmenes, se ei takaa mitään, jos taas tarkastus on 100%, niin kustannus on huikea siihen nähden, että itse prosessi on tehty sellaiseksi, että laatu syntyy laadukkaan prosessin seurauksena ja ilman tarkastuksia.
Oletan kirjoittamasi perusteella, että teollinen sarjatuotanto ei ole sinulle kovin tuttua. Tuotteen osista tarkastetaan (mitataan) nimeomaan vain pieni osa, ja sillä valvotaan mm. koneiden ja terien kuntoa. Kun jokin mitta-arvo alkaa poiketa vakioarvostaan, niin asiaan puututaan ennen kuin kyseinen osa on ns. hylkyrajalla, jolloin mitään todellista hylkyä ei koskaan synny. Tai jos sitä syntyy, niin aikaisessa vaiheessa prosessia, mikä ei ole vielä kovin kallista.

Tätä kutsutaan nimellä tilastollinen prosessinohjaus (SPC). En tiedä käyttääkö Leica juuri tällaista tuotannonohjauksessa, mutta oletan, että jotain vastaavaa menetelmää, jossa prosessin muutoksilla ohjataan suoraan prosessia, ja laatu syntyy nimenomaan hyvästä prosessin hallinnasta, ei sinänsä tarkastuksista. Olennaista on tuo takaisinkytkentä mittauksesta prosessin säätöön.
Viimeksi muokannut Vilmiveikko, 7.5.2015 klo 18.46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:
Oletan kirjoittamasi perusteella, että teollinen sarjatuotanto ei ole sinulle kovin tuttua. Tuotteen osista tarkastetaan (mitataan) nimeomaan vain pieni osa, ja sillä valvotaan mm. koneiden ja terien kuntoa. Kun jokin mitta-arvo alkaa poiketa vakioarvostaan, niin asiaan puututaan ennen kuin kyseinen osa on ns. hylkyrajalla, jolloin mitään todellista hylkyä ei koskaan synny. Tai jos sitä syntyy, niin aikaisessa vaiheessa prosessia, mikä ei ole vielä kovin kallista.

Tätä kutsutaan nimellä tilastollinen prosessinohjaus (SPC). En tiedä käyttääkö Leica juuri tällaista tuotannonohjauksessa, mutta oletan, että jotain vastaavaa menetelmää, jossa prosessin muutoksilla ohjataan suoraan prosessia, ja laatu syntyy nimenomaan hyvästä prosessin hallinnasta, ei sinänsä tarkastuksista. Olennaista on tuo takaisinkytkentä mittauksesta prosessin säätöön.
Kyllä, se on selvää, että prosessia tulee seurata juurikin sen prosessin laadun kannalta, mutta ei itse tuotteen laadun kannalta koska se on kunnossa jos prosessi on kunnossa (tarkoittaa juurikin prosessissa käytettyjen työkalujen, ja materiaalien kuntoa, ja vaikkapa linnsinhionnassa käytettyjen hioma-aineiden, ja muiden siihen prosessiin liittyvien aineiden kuntoa).
En menisi määrittelemään sinun tietämystä näistä asioista ilman parempaa tietoa kyvyistäsi, kokemuksistasi ja tietomäärästäsi, sinä sitä vastoin taidat olla ilmiömäinen asiantuntija meikäläisen suhteen, mutta nyt saattoi ehkä mennä hieman pieleen - ainakin minusta;)
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:
En tunne varsinaisesti Leican tuotantoa, puhun aika yleisellä tasolla. Hyvin tehdyssä sarjatuotannossa ihmistyö ei ole sen heikompi lenkki kuin muutkaan vaiheet, koska laatua mitataan useassa kohtaa prosessia ja ihmistyön heikkoudet on huomioitu osana prosessin suunnittelua. Esim. niin, että jokaisen työvaiheen jälkeen komponentti käy läpi jonkinlaisen tarkastuksen, joka varmentaa työvaiheen onnistumisen.

Yksi mahdollinen syy laatupoikkeamiin on tuotteiden jatkuva muutos, mikä on varsin tyypillistä digiajan tuotteille. Muutossykli on ihan eri luokkaa kuin aiemmin. Ja ehkä tässä muutossyklissä pienillä valmistajilla on enemmän vaikeuksia kuin suurilla.
Ihmistyön laatuvaatimukset voi korvata suunnittelemalla tuotteet ja tuotantolaitteet niin, ettei erehtymiselle ole sijaa.
Otan VAIN yhden esimerkin:
Yksittäinen linssi hiotaan laitteilla siten, että sen muoto on aina samanlainen ja symmetrinen optisen akselin suhteen, kun tällainen linssi asemmoidaan objektiivin runkoon, on rungossa tila linssille jossa ei ole mitään mahdollisuutta asentaa sitä epäaksiaalisesti tai vinoon, silloin poistuu SÄÄTÄMISEN tarve joka taas edellyttäisi ihmiseltä ammattitaitoa joka ei aina ole parhaassa vireessä.
Kyse on epäonnistumisen mahdollisuuksien eliminoinnista, suomeksi, rakenteen tulee olla mahdollisimman idioottivarma.
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Tapiola2006 kirjoitti:
Ongelmakenttää riittää myös muiden merkkien paremmissakin tuotteissa. Esim, Canonin uusien teleiden ongelmat. Nikonin FF-kenno-ongelmat, Sony yhteensopimattomuus joidenkin objektiivien kanssa, Sigman tarkennusongelmat eri rungoissa... Kukin vuorollaan.
Sonyn ja joidenkin mm Leicalle tehtyjen objektiivien yhteensopivuusongelmat ei ole Sonyn ongelma. Ei Sonya ole tehty siksi, että KAIKKI siihen sovitettavissa olevat lasit sopisi moitteetta siihen, Sonylla on omat lasit ja SUURIN osa muista siihen sovitettavista laseista on ihan ok. Minusta on aika naivia "syyttää" Sonya siitä, että jonkun ulkopuolisen tekemä lasi ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla Sonyssa - tätä mieltä olen, sorry.
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Avatar
J.A.K.
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 2559

2 years ago

Tämä mahdollinen Sony yhteensopimattomuus kannattaa kuitenkin tiedostaa runkoa ja objektiiveja hankittaessa tai muuten vaan yhteen sovitettaessa. Vastuu siiirtyy käyttäjälle, vanhaa savolaisia kuvaavaa juttua löyhästi referoiden.

Paras korvaaja Leicalle on toinen Leica tai vanhan Leican huollattaminen...
Eilen oli paremmin kuin tänään, mutta onneksi tänään on paremmin kuin huomenna.
 
Vilmiveikko
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 768

2 years ago

markku55 kirjoitti:
Ihmistyön laatuvaatimukset voi korvata suunnittelemalla tuotteet ja tuotantolaitteet niin, ettei erehtymiselle ole sijaa.
Ei ikävä kyllä voi. Sellaista asiaa kuin idioottivarma ei ole olemassa. Ihmistyössä on omat epävarmuudet, mutta yhtä lailla niitä on konetyössä. Kone kykenee (huonona päivänä) tekemään sitten 1000 susikappaletta, jos siinä on jokin osa, asetus, materiaali tai terä vaurioitunut tai vaikkapa softabugi ilmaantunut. Riittävä laadunvalvonta ja prosessinohjaus ovat välttämättömiä, ja niiden kannalta on aika sama kiinnittääkö linssin kone vai ihminen. Fiksussa prosessissa tuon kiinnityksen laatu varmennetaan yksinkertaisella ja nopealla testauksella ja/tai työmenetelmilä, joilla työvaiheen epäonnistuminen ei ole todennäköistä.

Laadun lisäksi tulevat kustannukset. Liian hyvä prosessi ei ole enää taloudellinen, ja siksi tietty hylkyprosentti kannattaa hyväksyä. Laadun tarvitsee olla vain riittävän hyvää, loppu on yrityksen katteesta pois. Ja erityisesti kovan kilpailun aikana tämä kustannusten ja laadun optimointi korostuu.
Viimeksi muokannut Vilmiveikko, 7.5.2015 klo 21.17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
AIM
Liittynyt: 3 years ago
Viestit: 72

2 years ago

Leicalla suunnittelu, materiaalit ja toiminta mielestäni huippuammattilaista.
Muutamia leican kiikareita purkaneena, rikkinäisiä esim auton alle jääneet.
Näistä rakentanut mono-okulaareja ja esim. lintukaukoputkeen huippuokulaareja.
 
lunnifer
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 940

2 years ago

Mä kyllä haluaisin Monochromen. Ikävä kyllä hankintoja joutuu joskus perustelemaan muullakin kuin halulla, joten joudun tyytymään tähän. Sekin on Leica, siinä on mustavalkoinen näyttö ja punainen piste.
Liitteet
leica.jpg
leica.jpg (467.6 KiB) Katsottu 85 kertaa
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:
Ei ikävä kyllä voi. Sellaista asiaa kuin idioottivarma ei ole olemassa. Ihmistyössä on omat epävarmuudet, mutta yhtä lailla niitä on konetyössä. Kone kykenee (huonona päivänä) tekemään sitten 1000 susikappaletta, jos siinä on jokin osa, asetus, materiaali tai terä vaurioitunut tai vaikkapa softabugi ilmaantunut. Riittävä laadunvalvonta ja prosessinohjaus ovat välttämättömiä, ja niiden kannalta on aika sama kiinnittääkö linssin kone vai ihminen. Fiksussa prosessissa tuon kiinnityksen laatu varmennetaan yksinkertaisella ja nopealla testauksella.

Laadun lisäksi tulevat kustannukset. Liian hyvä prosessi ei ole enää taloudellinen, ja siksi tietty hylkyprosentti kannattaa hyväksyä. Laadun tarvitsee olla vain riittävän hyvää, loppu on yrityksen katteesta pois. Ja erityisesti kovan kilpailun aikana tämä kustannusten ja laadun optimointi korostuu.
Kaikkea ei voi testata nopeasti ja halvalla, mutta totta on, että itse prosessin laadunvalvonta edellyttää aika ajoin testaamista.
Olen joutunut läheltä seuraamaan mm autoteollisuudelle toimitettavien komponenttien valmistusta ja laadunvalvontaa. Aikoinaan Talmutuote, myöhemmin Hella valmisti paljon jeijastimia, etu- ja takavaloja Saabille ja Volvolle, kumpikaan ei hyväksynyt yhtään laadutonta tuotetta, ei siis yhtään, ja jos sellainen prosessista pääsi ostajalle asti, siitä koitui melkoinen kustannus toimittajalle.
Tällaisessa tilanteessa on kyse rangaistuskustannusten ja tuotannon kehittämiskustannusten suhteesta. Tietojeni mukaan Talmu ei ollut valmis maksamaan sakkoja, joten tuotantoprosessi tehtiin melkoisen pomminvarmaksi eikä siinäkään haluttu ottaa takkiin romutuksen muodossa.
Helkaman tuotannossa otettiin hitsausrobotit käyttöön ensimmäisenä maailmassa ja sitä kehitettiin mm Pekka Nymanin idealla moniakselisesta hitsaustilanteesta käyttäen hitsausjigipöytää yhtenä lisäakselina jotta hitsaus voitiin toteuttaa mahdollisimman vähillä aloitus ja lopetus kohdilla.
Kun hitsausohjelma on tehty ja hyväksytty, ei ongelmia voi aiheuttaa kuin hitsaussauman muuttuneella paikoituksella joka taas varmistettiin lasertyöstetyillä putkilla joiden muoto oli aina sama kuin sovitteen kannalta oli oikein. Aikaisemman tavan kautta oli paljonkin mahiksia, että sauman tilanne oli vaihteleva, ensin työstettiin putken pää mekaanisesti joka tuotti veitsenterävän etureunan, tämähän ei sopinut hitsaukseen, joten se poistettiin ns. harjauksella joka taas tuotti erilaisia lopputuloksia ja sauman laatu vaihteli. Lasertyöstö tekee saumasta aina samanlaisen ja vieläpä siten, että reunan seinämän paksuus on sama kuin itse putken seinämän paksuus.
Tämä vain yhtenä pienenä osana polkupyörän rungon valmistusprosessia jolla taataan, että KAIKKI rungot on yhtä hyviä sauman osalta. Jotta väärän mittaiset osat ei joutuisi mukaan prosessiin, on jigit tehty niin, että liian pitkät tai väärin muotoillut putket ei sovi jigiin ja robotin hoitaja hylkää nuo putket. Jos putki on liian lyhyt, niin sen löysyys jigissä on hälytysmerkki robotin hoitajalle ja hän hylkää putken. Mitään järkeä tarkastaa putket ennen robottijigiin asettamista ei ole, koska osan sopivuus käy "automaattisesti" ilmi jo osia jigiin asennettaessa.
Tässä nyt pari esimerkkiä "automaattisesta" laadun toteutumisesta, mutta variaatioita eri tuotteiden laadun tekemisessä on varmasti miljoonia, joten riittäköön minun osalta viisaammat voivat kertoa lisää;D 
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Avatar
Misoze
Liittynyt: 7 years ago
Viestit: 965

2 years ago

Vilmiveikko kirjoitti:

Laadun lisäksi tulevat kustannukset. Liian hyvä prosessi ei ole enää taloudellinen, ja siksi tietty hylkyprosentti kannattaa hyväksyä. Laadun tarvitsee olla vain riittävän hyvää, loppu on yrityksen katteesta pois. Ja erityisesti kovan kilpailun aikana tämä kustannusten ja laadun optimointi korostuu.
Tuo ei pidä paikkaansa lopputuotteen osalta - vanha japanilainen viisaus sanoo että laatu on "ilmaista". Ei pidä sekoittaa komponentteja ja lopputuotetta - erityisesti jos lopputuote koostuu useista ja myös osaksi kalliista kompnenteista. Lopputuotteen hylky pitää saada nollaan joten yksittäisten osienkin pitää olla priimaa kasausvaiheessa - mikä nykymaailmassa tarkoittaa alihankkijoiden kurittamista joten niiden tavoite on taas omien lopputuotteidensa virheettömyys. Prosessin ei tarvitse olla "liian hyvä" tuottaakseen virheetöntä lopputuotetta, se tarvitsee vain virittää toimimaan optimaalisesti.
  • 1
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä