Johku
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 4 years ago
Viestit: 9

2 years ago

Terve!
Tuli töiden merkeissä ekaa kertaa eläessäni tämmöinen jobi vastaan. Elikkä alan järjestää meidän järjestön kuvia digitaalisesti ja tämän lisäksi vielä olennaisimmat pitäisi teettää valokuviksi. Vaatimustasoa on jo sen verran että kuvien pitäisi säilyä tuleville sukupolville.

Mun oma perstuntuma on kuitenkin ollut, että nää perus printteripaikat mitä joka kulmalla on, ei kauhean moneksi vuodeksi tuota iloa? Missäs kokeneemmat arkistoijat on omat kuvansa teettäneet ja mitä mä nyt itse asiassa haen?

Kauhean moni firma ei välineistöstään puhu oikein mitään ja tarkoitus onkin nyt lähteä haastattelemaan että millä keinoin he kuvat printtailee.

Osa meidän kuvista (about 10v taaksepäin) on jo pahasti pikselöityneitä ja todella pieniä - saakohan niistä enää mitään aikaiseksi?
 
keegan
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 5964
Paikkakunta: Oulu

2 years ago

Johku kirjoitti:
Terve!
Tuli töiden merkeissä ekaa kertaa eläessäni tämmöinen jobi vastaan. Elikkä alan järjestää meidän järjestön kuvia digitaalisesti ja tämän lisäksi vielä olennaisimmat pitäisi teettää valokuviksi. Vaatimustasoa on jo sen verran että kuvien pitäisi säilyä tuleville sukupolville.

Mun oma perstuntuma on kuitenkin ollut, että nää perus printteripaikat mitä joka kulmalla on, ei kauhean moneksi vuodeksi tuota iloa? Missäs kokeneemmat arkistoijat on omat kuvansa teettäneet ja mitä mä nyt itse asiassa haen?

Kauhean moni firma ei välineistöstään puhu oikein mitään ja tarkoitus onkin nyt lähteä haastattelemaan että millä keinoin he kuvat printtailee.

Osa meidän kuvista (about 10v taaksepäin) on jo pahasti pikselöityneitä ja todella pieniä - saakohan niistä enää mitään aikaiseksi?
Jos haet googlella "color print permanence" löytyy tietoa paljonkin, esimerkiksi:
http://gasket-gallery.com/photography-a ... ermanence/
http://www.metroimaging.co.uk/faqs/how- ... print-last
http://facweb.cs.depaul.edu/sgrais/print_permanence.htm

Yleiskuva on, että kestävyys vaihtelee:)
En kuitenkaan tuota pitäisi ensisijaisena asiana. Loppujen lopuksi ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, kestävätkö printit 20 vai 40 vuotta. Keskeistä on, että alkuperäiset kuvatiedostot ovat tallessa ja käyttökelpoisia.
Varmuuskopioi kuvat (koneella olevien tiedostojen lisäksi) ainakin kahdelle medialle joita säilytetään eri osoitteissa. Medioina voi olla vaikka ulkoinen kiintolevy tai usb-tikut. Pilvipalvelua voi käyttää lisäksi mutta ei noiden sijasta. Mediat pitää säännöllisesti tuoreistaa, toisen sanoen samat tiedostot tallentaa uudelleen uusille medioille. Tallennusmuodon pitää olla häviötön ja sellainen joka tulevaisuudessakin on todennäköisesti käytössä, esimerkiksi TIFF.
Luo tiedostoille hallinta- ja arkistointijärjestelmä, kuvien pitää olla järkevästi löydettävissä ja käytettävissä. Tähän on vaikea antaa yleispätevää ohjetta, mutta suosittelen kuvankäsittelyohjelmien omien arkistointiominaisuuksien lisäksi kokonaan ulkoistakin arkistoa, itse käytän Accessia. Muut relaatiotietokannat ajavat saman asian, mutta relaatiotietokannan suunnitteluun kannattaa uhrata aikaa ja ajatusta, etenkin jos kyse on vähänkään suuremmasta kuvamassasta.
Osa tiedostoista on ilmeisesti kovin pieniä ("pahasti pikselöityneinä ja kovin pieniä"). Sille et enää mitään voi. Vedostusta varten voit tietysti yrittää interpoloida niitä suuremmiksi, mutta siinäkin on rajansa, tyhjästä ei voi kovin paljoa nyhjästä.
Ja siitä sitten vielä yhteen tärkeään asiaan. Ne alkuperäiset tiedostot, olivat ne miten pieniä tahansa, ovat pyhiä. Niitä ei koskaan, ikinä saa pysyvästi muuttaa, kaikki työ tehdään vain kopioilla. Jos joukossa on joitakin eksoottisia tiedostomuotoja, niin varmuuskopioit ne sellaisenaan ja lisäksi niistä vaikka tuollaiset TIFF-kopiot.
Miten suuresta kuvamäärästä muuten on kyse?
 
Avatar
AnselA
Paid subscriber
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 9443

2 years ago

Samaa aihetta käsitellään eri näkökulmista tuossa keskustelussa:

http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... cseen.html

Vedosten varaan ei "tuleville sukupolville" tarkoitettua "arkistoa" pidä tehdä. Minun mielestäni kaksi tärkeintä asiaa on kuvien säilyminen ja kuvien löytyminen.

Jos kuva-arkistoa käyttää vain yksi henkilö (kerrallaan) niin ilmaisella Picasalla pärjää varsin pitkälle. Kannattaisi ainakin kokeilla.

Jos usealla henkilöllä tulee olla pääsy arkistoon samanaikaisesti tai verkon yli niin ratkaisu saattaa löytyä Cumulus, Portfolio tai Fotoware nimisistä tuotteista. Nämä selviytyvät myös suuremmista kuvamääristä.
Vilho setälä: “Näppäilijän tulee tietoisesti varjella sieluansa valokuvauksellisen maailmankatsomuksen taudilta.”

Kellon mukaan nukkuminen on amatöörejä varten.
 
Avatar
niffe
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 11106
Paikkakunta: HELSINKI

2 years ago

Hei AnselA, onko sinulla näkemystä eri ohjelmistojen metatietojen yhteensopivuudesta? Tarkoitan siinä mielessä, että löytyykö eri konverttereista standardisettejä xml-tagituksia vai onko jokaisella omat taginsa? Ajattelin, kun sinä olet työstänyt noihin lukuskriptejäkin, niin oletko pannut merkille, että siirtyykö ilman muokkaamista?
 
Avatar
AnselA
Paid subscriber
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 9443

2 years ago

IMHO: arkistosoftan pitää osata lukea ja kirjoittaa IPTC-standardin mukaisesti metatiedot kuvatiedoston "sisään". Silloin kuvaa voidaan vaivattomasti siirtää järjestelmästä toiseen, tai vaikka vaihtaa koko softa toiseen. Datan siirto tietokannasta toiseen saattaa myös onnistua softan toimittajan työkaluilla tai sitten SQL:ää koodaamalla ;)

Esim LR:n tietokantana on SQLite, ja muistaakseni (?) Phase One on tehnyt palikan, jolla LR:n data siirtyy Phase One:n kantaan.
Vilho setälä: “Näppäilijän tulee tietoisesti varjella sieluansa valokuvauksellisen maailmankatsomuksen taudilta.”

Kellon mukaan nukkuminen on amatöörejä varten.
 
Johku
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 4 years ago
Viestit: 9

2 years ago

Kiitos vastauksista!
Tällä hetkellä ei puhuta (kai) kovin suuresta kuvamäärästä. Tai täytyy katsoa mitä tuosta jäätävästä kasasta cd- ja dvd -levyistä vielä löytyy.

Arkistoinnissa on myöskin se haaste, että tässä täytyy alkaa tarkoittamaan että ketkä kuvat on ottanut ja milloin ja mitä niissä esiintyy. Käsittääkseni ne ovat ja ulkoisella kiintolevyllä tallessa, mutta varmuudeksi ajateltiin laittaa ne nyt nettiin (niin että useampi voi niitä käyttää ja selata) ja lisäksi hankkia niistä ihan paperiset versiot jonkinnäköisen maailmanlopun varalta (vitsi).

Itellä ei ookkaa tullu ikinä kokeiltua tuota metatietomenetelmää mistä AnselA mainitti. Onko kokemusta niiden tietojen lisäämisestä jälkeenpäin? Lähinnä että voiko sen tehdä jälkikäteen häviöttömästi?
 
keegan
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 5964
Paikkakunta: Oulu

2 years ago

Johku kirjoitti:
Kiitos vastauksista!
Tällä hetkellä ei puhuta (kai) kovin suuresta kuvamäärästä. Tai täytyy katsoa mitä tuosta jäätävästä kasasta cd- ja dvd -levyistä vielä löytyy.

Arkistoinnissa on myöskin se haaste, että tässä täytyy alkaa tarkoittamaan että ketkä kuvat on ottanut ja milloin ja mitä niissä esiintyy. Käsittääkseni ne ovat ja ulkoisella kiintolevyllä tallessa, mutta varmuudeksi ajateltiin laittaa ne nyt nettiin (niin että useampi voi niitä käyttää ja selata) ja lisäksi hankkia niistä ihan paperiset versiot jonkinnäköisen maailmanlopun varalta (vitsi).

Itellä ei ookkaa tullu ikinä kokeiltua tuota metatietomenetelmää mistä AnselA mainitti. Onko kokemusta niiden tietojen lisäämisestä jälkeenpäin? Lähinnä että voiko sen tehdä jälkikäteen häviöttömästi?
Voi lisätä jälkikäteen, eivät heikennä kuvan laatua.
 
Fujilla kuvaan
Liittynyt: 2 years ago
Viestit: 289

2 years ago

Pari omaa ajatusta lisäyksenä. Valitettavasti sähköinen tiedon tallennus ei ole Suomessa vielä kovin kestävällä pohjalla, joten kaikkein tärkeimmät kuvat tulee saattaa myös printeiksi. Esimerkiksi Kansallisarkiston sivuilla ei ole paljoakaan käyttökelpoisia ohjeita. Vuosituhannen vaihteesta tulee aikakausi, jolta ei tule säilymään kovin suurta määrää valokuvia. Ongelmallinen aika alkaa öljykriisistä, jolloin hopean määrää filmeissä pudotettiin roimasti ja jatkuu ainakin vielä.

Perus CD-levylle, joka on tehty muovista ja alumiinista, taataan vain muutaman vuoden säilyvyys. Olikohan kolme tai viisi vuotta. Kodak teki kuluttajakäyttöönkin pitkään "golden" levyjä, joita saa vielä Ebaysta. Niillä on parempi säilyvyys.

Muistitikut ovat flashmuisteja ja tikussa on aivan pienen pieni "akku". Tikkua pitää käyttää säännöllisesti koneessa, jotta se ei tyhjene.

Tulostusmateriaaleissa ja väreissä on suuria eroja. Jos haluaa kestäviä tulosteita, pitää löytää neutraali tulostuspaperi ja siihen kestävä pigmentti. Esimerkiksi Canonilla oli pari vuotta sitten heidän omien tuotetietojensa mukaan Pro-sarjan tulostimien musteissa isoja eroja säilyvyydessä. Silloin Pro-10 oli kestävin.

Jotta tulostetuista kuvista olisi oikeasti hyötyä, ne tulee pitää järjestyksessä. Tosin yksikin riippukansio hylly riitttää pitkälle ja hyllyjä voi saada ilmaiseksi, kun eri tahot siirtyvät sähköiseen arkistointiin.
Viimeksi muokannut Fujilla kuvaan, 1.1.2015 klo 12.15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
juhar1
Liittynyt: 2 years ago
Viestit: 8

2 years ago

Kyllä CD-R ja DVD-R levyt pitäisi kestää sen 100-200 vuotta, ellei nyt ihan halvimpia osta. Säilytys valolta suojattuna sekä kuivassa paikassa.

Muistitikkuja on erilaisia, on ns. "non-volatile" ja "volatile" piirejä, joista non-volatile ei tarvitse minkäänlaista virtalähdettä. Kun kerran data on saatu tikulle, se ei sieltä mihinkään häviä eikä siinä ole "akkuja" jotka tyhjentäisivät tikun. Suurin osa markkinoilla olevista tikuista on juurikin näitä (esim verkkokaupan halvin 16gb tikku on tällainen).
"Volatile" tikut taas tarvitsevat virtalähteen, mutta näissäkin riittänee että käyttää kerran kymmenessä vuodessa koneessa kiinni.
Suurin ongelma muistitikkujen säilyvyyteen on piirilevyn/komponenttien hapettuminen, eli säilytyspaikka tässäkin on tärkeässä osassa.
 
Quiquern
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 20655
Viesti:

2 years ago

juhar1 kirjoitti:
Kyllä CD-R ja DVD-R levyt pitäisi kestää sen 100-200 vuotta, ellei nyt ihan halvimpia osta.
  Käytännössä siis vialliset levyt ovat AINA käyttäjän vika ;-D  Ihan kuin kauppiaan suusta...tai ydinjätteen maahansäilöjän ;-}
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
 
juhar1
Liittynyt: 2 years ago
Viestit: 8

2 years ago

Quiquern kirjoitti:
  Käytännössä siis vialliset levyt ovat AINA käyttäjän vika ;-D  Ihan kuin kauppiaan suusta...tai ydinjätteen maahansäilöjän ;-}
Ei tässä nyt siitä ole kysymys, vaan lähinnä teoreettisesta kestävyydestä.
 
mvuori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 10635
Paikkakunta: Tampere

2 years ago

juhar1 kirjoitti:
Ei tässä nyt siitä ole kysymys, vaan lähinnä teoreettisesta kestävyydestä.
Voi olla, että monia kiinnostaa jostain syystä enemmän kestävyys käytännössä.
Matti Vuori
 
Fujilla kuvaan
Liittynyt: 2 years ago
Viestit: 289

2 years ago

mvuori kirjoitti:
Voi olla, että monia kiinnostaa jostain syystä enemmän kestävyys käytännössä.
Kestävyyteen sekä käytännössä että teoriassa vaikuttaa ensin käytetty metallipinnoite ja sitten runkona käytetty läpinäkyvä levy. Yleisesti käytetty alumiini ei ole kovin stabiili, joten se on myös käytännössä se heikko kohta CD-levyissä.

Itsekin tiedän CD-levyjä, jotka ovat lukukelpoisia vielä yli 10 vuodn jälkeen, mutta se on enemmän tuuria kun taitoa, vaikka levyt ovatkin olleet hyvin säilytettyjä.
 
Avatar
niffe
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 11106
Paikkakunta: HELSINKI

2 years ago

Mulla on mennyt eri merkkisiä alumiinilevyjä jo tusinan verran vuosituhannen vaihteesta, että CD-R-levyjen varaan en ainakaan laske arkistoivani mitään.
 
keegan
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 5964
Paikkakunta: Oulu

2 years ago

Aikoinani aloitin varmuuskopioinnin CD- ja DVD-levyille mutta olen siirytnyt ulkoisten kovalevyjen ja USB-muistitikkujen yhdistelmään. Tikut eivät loppujen lopuksi tule kovinkaan kalliiksi jos malttaa tarjouksesta ostaa.
 
eekakkone
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 21

2 years ago

Mikäli järjestö noin muuten käyttää jonkin sortin palvelimia, niin ainakin itse pitäisin nauhavarmistus+kunnollinen niille tarkoitettu salkku tasaisessa lämpötilassa olevassa huoneessa kohtalaisen varmoina. jotkut lupaavat jopa 30v säilyvyyttä, mutta itse kyllä uusisin arkistonauhatkin aina jossain kohtaa.

Vaihtoehtoja:

Nauhat: Vaatii nauhurin, ja softan joka tallentaa nauhalle. Uusimmat LTO nauhat lupaa tosi pitkiä säilytysaikoja fyysisenä mediana ja yleensä nauhurit osaa lukea taaksepäin vanhoja nauhoja.
Tallennus verkkoon: Toimiihan se, kuhan palveluntarjoaja on pystyssä.
Tikut: Non-volatile hyvä, kunhan ei vaan flashi lahoa.
Kovalevyt: Enpä laittaisi. Muutaman vuoden spinnaamatta ollut kovalevy saattaa pelkästään rusahtaa ja thäts it.
CD/DVD: En lähtis, poltettujen levyjen elinkaari pelkästään säilytettynä on aika huono.

Joidenkin järjestöjen kanssa toimineena ja heidän IT-asioita hoitaneena ainakin yleensä sopusuhtaseen hintaan on löytynyt backup-ratkaisu, joka mielyttää kaikkia. Tää postaus nyt ei tietenkään vastaa muuta kun siihen säilymisen pohtimiseen, siltäosin että ne kuvat sitten ois myös niille jälkipolville :)
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Kuulostaa aika hurjalta, eli ne vanhat tallennustavat, filmit, 16mm ja superkasit porskuttaa vielä kun nämä uusien medioitten tallenteet on jo hävinneet.
Voisin kuvitella, että joku tallennusmuoto/laite/media joka ei pidä sisällään mitään liikkuvaa tai hapertuvaa on se paras. Näin tavan ihmisenä loogisin ratkaisu lienee muistitikkujen tapaisissa medioissa jotka lienee kehittyvät vielä nekin. Maailman sähköistyessä koko ajan lisää, tullee ongelmaksi säilytyspaikka jonka magneettikenttä, staattiset varaukset jne on mahdollisimman pienet - onko muistitikku silloin ns. ikuinen?
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))
 
Fujilla kuvaan
Liittynyt: 2 years ago
Viestit: 289

2 years ago

markku55 kirjoitti:
Kuulostaa aika hurjalta, eli ne vanhat tallennustavat, filmit, 16mm ja superkasit porskuttaa vielä kun nämä uusien medioitten tallenteet on jo hävinneet...
Eivät nekään ole ikuisia. Herkin on kaitafilmi. Omat Super 8 kaitafilmini ehdin skannauttaa aivan viime hetkessä, kun niihin oli yhteen kelaan tullut jo vähän kasvustoa.

Mutta periaatteessa olet oikeassa. Vuosituhannen vaihteesta tulee aikakausi, josta jää jäljelle hyvin vähän valokuvia. Ensin vähennettiin filmeistä hopeaa ja sitten tuli digikamera.
 
Avatar
niffe
Liittynyt: 6 years ago
Viestit: 11106
Paikkakunta: HELSINKI

2 years ago

Filmeistä stabiilein lienee Kodachrome, kunhan se ei altistu valolle. Satunnaisessa projektori-katselussa Velvia ja Provia lienevät parhaita. Tuo edellä mainittu kaitafilmin kasvusto-ongelma juontaa prosessointiongelmiin, joita alkoi tulla formaldehydin käytön vähentämisen seurauksena.
 
Avatar
markku55
Paid subscriber
Liittynyt: 5 years ago
Viestit: 11559
Paikkakunta: Hanko

2 years ago

Itse asiaan mennäkseni, pitäisikö minun digitoida VHS:llä oleva häävideo, lasten kasvuvideot SVHS-C ja MiniDV kaseteilta, muutama Super kasi filkka jne isoille muistitikuille, vai onko näkyvissä jotain parempaa/luotettavampaa/halvempaa mediaa vaikka parin vuoden sisällä?
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: JJJJ, niffe ja 7 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä