Avatar
issis
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 189
Paikkakunta: JKL

11 years ago

Moljens kaikille!

Kehitin tuossa ensimmäistä kertaa Tetenalin E-6-paketilla (3-bath) ja näyttäisi toimivan kuin Buick. Otin tosin varman päälle ja kehitin pakastimeen jääneitä "varmuuskopioita" yms. duplikaatteja ja kokeiluja. Joitakin kysymyksiä tuli mieleeni:

Virittelin Jobo CPP:n parvekkeelle minimoidakseni epämääräiset huurut, kun yleensä nysvään vessassa mustavalkokemioiden kanssa. Jos harrastatte E-6:ta kotona, niin missä kehitätte ja miten hoidatte tuuletuksen? Eihän tässä mitään näin kesällä, mutta en jaksa uskoa että helmikuussa viitsin parvekkeella ihmetellä. Tietysti, osa filmeistä on ollut pakkasessa pari vuotta, joten ei siinä muutaman kuukauden odottelu tunnu.

Tetenalin ohje sanoo että 1 litra 3-bath paketista kehittää 12 36 kuvan kinorullaa. Tästä laskeskelin että sillä saa 4x12=48 4x5" laakafilmiä. Olenko suurinpiirtein hehtaarilla? Olen mielestäni nähnyt tällaisen suhteen jossakin mv-kemian purnukassa että 4kpl 4x5" laakoja vastaa yhtä 36 kuvan kinofilmiä. (Ja, yksi 8x10 olisi sama kuin yksi kinorulla.)

Ja kun kemiat on käytetty, niin miten hävitätte jätteet? Itse ajattelin että laitan johonkin muoviputeleihin, merkkaan sisällön ja vien Tetenalin pakkauksen kerta lähimpään ongelmajätteitä keräävään pisteeseen tms.

Laakafilmit tuntuvat menevän aika pahasti mutkalle (rummun takia). Miten kuivaatte ja suoristatte filminne?
Edit: Ja vielä kuivumisesta: Diafilmit näyttivät "elävän" huomattavasti vielä kuivuessaan, ainakin kun vertaa miten mv-filmit käyttäytyy.

Mikko
"..Ich brauche Geld für GASolin..."
 
pikkuhukka
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 352
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

11 years ago

Hyvä että toimii. Sama homma olisi itselläkin edessä lähiaikoina. Telefotostahan noita E6-paketteja saa?

[quote=""issis""]Moljens kaikille!

Tetenalin ohje sanoo että 1 litra 3-bath paketista kehittää 12 36 kuvan kinorullaa. Tästä laskeskelin että sillä saa 4x12=48 4x5" laakafilmiä. Olenko suurinpiirtein hehtaarilla? Olen mielestäni nähnyt tällaisen suhteen jossakin mv-kemian purnukassa että 4kpl 4x5" laakoja vastaa yhtä 36 kuvan kinofilmiä. (Ja, yksi 8x10 olisi sama kuin yksi kinorulla.)

Mikko[/quote]

Noinhan se menee. Ainakin mustavalkoisten filmien kehittelyssä tuo suhde on pelannut mulla.
 
Avatar
issis
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 189
Paikkakunta: JKL

11 years ago

Jep, Telefotosta tuon pari vuotta sitten hommasin. Litran setti näyttäisi olevan hinnaltaan ihan kilpailukykyinen.

Aluksi ihmettelin hieman huuhteluveden kanssa, kun minulla ei ollut olevinaan tarpeeksi pulloja. Hoidin homman näin:
- hanasta jotain 38+ asteista vettä ämpäriin
- ämpäristä vesi 250ml säilöntäpullohin/purkkeihin ja tavalliseen mittakannuun. Kannua käytin vasta loppuhuuhtelussa, jossa lämpötila saa vaihdella hieman enemmänkin.
- putelit ja kannu Jobon altaaseen, jossa olettaisin että veden saisi lähelle 38C:tä.


Mikko
"..Ich brauche Geld für GASolin..."
 
Usko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 380

7 years ago

Löytyisikö jostakin seikkaperäisiä ohjeita E-6 prosessin vaiheista? Paikkakunnalta loppui diakehityspalvelut, joten ajattelin kokeilla itse.
 
Frank
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 7379
Paikkakunta: Tampere

7 years ago

http://en.wikipedia.org/wiki/E-6_process

Tuolta löytyy ohje perus 6-kylpyprosessille. Alhaalla on viitteissä linkki myös Kodakin sivuille...
http://wwwfi.kodak.com/global/en/profes ... path=13815

Prosessihan riippuu hieman käytetystä kemikaalisetistä, kun esim. Tetenalilla on 4-kylpykemiat.

Päävaiheet ovat:

1) Ensikehite ("mustavalkokehite")
* Kehittää filmille hopeakuvan, jättäen siltä osin värikerrokset tyhjiksi.
2) Värikehite
* Valottaa lopun filmin ja kehittää sinne myös värikuvan, joka siis on väripositiivi kun ensimmäinen vaihe on negatiiviosan "blokannut" pois.
3) Valkaisu
* Muuttaa kuvahopean takaisin sellaiseen muotoon josta kiinnite sen poistaa filmiltä
4) Kiinnitys
* Kirkastaa filmin ja poistaa valoherkät hopeat, jolloin jäljelle jää värikuva.
5) Loppupesu
6) Stabilisaattori

Joihinkin väleihin tulee (tai on hyväksi) kemioista riippuen lisätä huuhteluja, mutta ei kaikkiin. Bleach ja fix eli vaiheet 3 ja 4 ovat tiiviimmissä kemikaaliseteissä kuten Tetenalilla yhdistetty samaan kylpyyn.

Kriittisin vaihe on ensimmäinen kehite, sillä se on näistä vaiheista ainoa joka tulee pysäyttää ajoissa. Se määrää periaatteessa sen sopivan valotuksen määrän ja ylikehitys tai alikehitys näkyy lopputuloksessa. Muut on oikeastaan vain tehtävä tarpeeksi pitkälle, jotta reaktio tapahtuu suunnilleen loppuun saakka (eli ylipitkät ajat eivät ainakaan helposti haittaa).
Tamperelainen telttahousu, skeittaava Hannu Karpo
 
Usko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 380

7 years ago

Kiitos, laitoin Tetenalin setin tilaukseen. Siinä lienee mukana tiedot kehitys ja huuhteluajoista. Käsitin että olisivat vakiot, mutta settejä onkin olemassa prosessille erilaisia.
 
Frank
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 7379
Paikkakunta: Tampere

7 years ago

Joo, siellä on jonkunlaiset ohjeet mukana. Settiä voi jakaa pienempiin osiin ja itse sitten laskeskella maalaisjärjellä, että millon pidentää aikoja. Paketin ohjeet kertoo vain koko kitille kerralla lasketut pidennykset (esim. 4 filmin välein litralle vai miten olikaan).

Kehitteiden ja valkaisukiinnitteen (blix) ajat muuttuvat jonkin verran käytön mukaan, jos uudelleenkäytät käyttöliuoksia. Tetenalilla se on ihan järkevää, sillä kolmasosalitralla kehittää 4-5 filmiä. Tällöin voi aikoja pidentää aina yhden filmin välein. Huuhtelut ja stabin ajan voi pitää vakiona.
Tamperelainen telttahousu, skeittaava Hannu Karpo
 
JRabbit
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 2110

7 years ago

Mä nyt vielä mainitsen, vaikkei muilla olisi koskaan ollut ongelmaa, että niitä värejä sitten hienosäädetään värikehitteen happamuudella. Minä ainakin koulussa noita tehdessä jouduin tekemään värikehitteen tislattuun veteen, että pysyi homma stabiilina ja tuli oikean sävyisiä kuvia. Siellä ohjeissahan on vielä erikseen ohjeet tuon happamuuden säätämiseksi.
'Silmä silmästä ja hammas hampaasta' huutaa joukko sokea ja hampaaton.
 
Vinski
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 3069

7 years ago

^Varmasti hyvä pointti. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö sallii suhteellisen suuren vaihteluvälin veden ph:lle emäksisen suuntaan painottaen, sillä lievästikkin hapan vesijohtovesi on myrkkyä putkistoille. Tietoni mukaan veden ph:n vaihtelu on merkittävää alueittain ja vuodenajoittain.
 
A.Alhonen.
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 998
Paikkakunta: Tre

7 years ago

Värikehite on luultavasti sen verran hyvin puskuroitu että tyypillisen vesijohtoveden pitäisi olla ok, tai erot ovat korkeintaan vähäisiä.

Mitään haitallisia kaasuja ei tule siinä määrin että ilmanvaihtoon tarvitsisi kiinnittää erityisesti huomiota. Suusta tuleva hiilidioksidi rupeaa haittaamaan ennemmin jos tila on liian suljettu.
 
JRabbit
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 2110

7 years ago

Kyllä Tampereen vedellä tuli aina ajoittain kuviin selkeä sininen sävy. Ongelma poistui kokonaan, kun alkoi käyttää värikehitteessä pullovettä. Tuollaista ongelmaa ei välttämättä esiinny, mutta jos tulee vastaan, niin mulla se johtui ainakin tuosta.
'Silmä silmästä ja hammas hampaasta' huutaa joukko sokea ja hampaaton.
 
Usko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 380

7 years ago

Kiitoksia neuvoista, parin viikon sisään pääsee testailemaan kunhan paketti saapuu ja rulla on kuvattu. Täytyypä alkaa virittelemään allasta jostain muovilootasta, lämpötilaa meinasin ensialkuun kokeilla ylläpitää lisäämällä tarvittaessa altaaseen kuumaa vettä. Jos ei toimi niin jossain pitäis olla vielä jäljellä vesisängyn lämmitin.

Tuollainen sivu muuten löytyi tetenalin 3 bath setin käyttäjältä. http://www.yarki.net/E6/
 
Vinski
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 3069

7 years ago

Vielä yksi linkki Tetenalin kolmen kylvyn paketille: http://www.davidrichert.com/3_step_e-6.htm

Aah. Nythän minä muistin. Aikojen suhteen varaus Davidin ohjeessa. Pohtivat asiaa joskus apugissa ja arvelivat olleen kahta sorttia Tetenalin pakettia. Mene ja tiedä. Paketin mukana tulevan ohjeen mukaan kaiketi varmin.
Viimeksi muokannut Vinski, 13.4.2010 klo 22.55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
A.Alhonen.
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 998
Paikkakunta: Tre

7 years ago

Ylipäänsä ensikehitteen aika on sellainen, joka ei ole kiveen hakattu vaan se pitää etsiä sopivaksi. Siihen vaikuttaa mm. agitaatio, kahta samanlaista kehitystapaa ei ole. Jollakulla 6 min ja jollain toisella 7 min voi päätyä samaan tulokseen.

Prosessi ei ole kauhean herkkä pienille aikaheitoille, joten aikaa on syytä aluksi muuttaa puolisen minuuttia kerrallaan, jos jotain selvää eroa haluaa saada näkyville. Kotona kun ei yleensä käytössä ole (kalliita) testiliuskoja ja densitometriä niiden mittaukseen, hyvä metodi on lähteä liikkeelle suositellusta ajasta 6:15...6:30, joka yleensä tuottaa oikein hyvän tuloksen, ja tarpeen vaatiessa pidentää tai lyhentää aikaa, jos diat ovat liian tummia tai vaaleita omaan makuun.

Muut vaiheet menevät loppuun asti ja ajat eivät ole niin tarkkoja, kunhan ei liikaa alita.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä nämä 4-bath-kitit eivät tuota yhtä hyvää tulosta kuin oikea 7-kylpyprosessi, mutta itse olin varsin tyytyväinen. Erot ovat pieniä, jos niitä on.
Viimeksi muokannut A.Alhonen., 14.4.2010 klo 1.56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
A.Alhonen.
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 998
Paikkakunta: Tre

7 years ago

JRabbit kirjoitti:
Kyllä Tampereen vedellä tuli aina ajoittain kuviin selkeä sininen sävy. Ongelma poistui kokonaan, kun alkoi käyttää värikehitteessä pullovettä. Tuollaista ongelmaa ei välttämättä esiinny, mutta jos tulee vastaan, niin mulla se johtui ainakin tuosta.
Jäin vielä uudestaan miettimään tätä. (Menee sinänsä jo vähän pilkunviilaamiseksi ainakin ketjun aihetta miettien, mutta menköön.)

Disclaimer: en ole kemisti vaikka leikin olevani ;-).

Sininen sävy eittämättä viittaa liian emäksiseen värikehitteeseen. Punertava sävy viittaisi taas happamaan. (Jos muistan oikein, tarkistakaa Kodakin dogumenteista jos haluatte olla varmoja.) Muistaakseni E6CD:n pH on yli 11. Värikehitteessä on siis todennäköisesti jokin muu pH-puskuri kuin karbonaatti. Vesijohtoveden neutraalia korkeampi pH johtuu kaiketi enimmäkseen karbonaatista (ja bikarbonaatista) ja on jossain 8:n paikkeilla normaalisti. Vaikkapa vesijohtovesi olisikin poikkeuksellisen karbonaattipitoista (esim. pH = 9), niin tuntuu silti oudolta että se pystyisi nostamaan E6CD:n pH:ta. Verrattainkin vahva karbonaattikehite kun jää n. 11:een. Luulisin että kohtuullisen runsaskin määrä lisättyä karbonaattia E6CD:ssä ei hirveästi sen pH:ta notkauttaisi, ei ainakaan ylöspäin! Voin tietysti olla aivan väärässä. Joku joka oikeasti osaa kemiaa, voisi kommentoida :-).
 
RDahl
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8197
Paikkakunta: Helsinki

6 years ago

Jatkan tähän, kun jaksa uuttakaan aloittaa. Eli mulla on toi litran Tetenalin kitti. Jos teen koko litran satsit kaikkia kerralla, niin sillä sai sen 48 4x5" laakaa kehitettyä. Mites usein niitä aikoja pitää pidentää, jos käytän sitä koko litraa koko ajan. Mä olen hukannut ne Tetenalin ohjeet :(
Kaikilla on valokuvamuisti, joillakin ei vain ole filmiä.
----------------------------------------------------
Blogi vanhoilla menetelmillä kuvaamisesta
 
teukka
Liittynyt: 9 years ago
Viestit: 133

6 years ago

Asiaa sivuten, saakos mv/c-41/e-6 kemioita sekottaa samaan pönttöön kun vie keräykseen?
 
A.Alhonen.
Liittynyt: 10 years ago
Viestit: 998
Paikkakunta: Tre

6 years ago

teukka kirjoitti:
Asiaa sivuten, saakos mv/c-41/e-6 kemioita sekottaa samaan pönttöön kun vie keräykseen?
Jokseenkin mahdoton kysymys. Yleissääntö tietysti on, että mitään ei pidä itse sotkea, niin käsittely on helpompaa. Kuitenkin koko käsittelyyntoimittamisrumba on itsessään sekava ja kyseenalainen. Suurimman osan pimiökemikaaleista (poislukien kiinnitteet, jotkin sävytteet) voisi kaikista ympäristöystävällisimmin hävittää viemäriin, joka on esimerkiksi Kodakin virallinen ohje yksityishenkilöille. Ongelmajätteenkäsittely taas joudutaan tekemään vailla selkeää tietoa aineen sisällöstä, etenkin jos aineita on yhdistelty. On myös hyvin mahdollista että rekkarallin jälkeen se litkusi vaan kaadetaan luvallisesti viemäriin.

Suomen viranomaisohje on, että kaikki pimiökemikaalit ovat aina ongelmajätteitä. Jos kehität filmiä kahvilla, kahvi on ongelmajätettä. Samoin loppuhuuhtelu, johon olet lisännyt pisaran kostutusainetta.

Anyway, kaikki kehitteet - mv, C-41, E6 FD ja E6 CD ovat sellaisia, että ne periaatteessa voisi olla järkevää sekoittaa keskenään. Samoin kaikki valkaisut keskenään, ja kaikki kiinnitteet keskenään. Valkaisukiinnite ehkä kannattaa jättää erikseen, taikka sitten sekoittaa kiinnitteisiin (ei valkaisuihin). Mutta, "virallinen" sana löytyy viranomaisilta. Se voi tosin olla sitten ihan mitä tahansa. Veikkaan että kaikki erillään.
 
Avatar
perminna
Liittynyt: 8 years ago
Viestit: 584
Paikkakunta: Oulu

6 years ago

Kippasin viime viikolla reilun vuoden aikana nurkkiin kerääntyneet käytetyt kemikaalit ongelmajätekeräykseen. Kysyin neuvonnasta, mihin konttiin ne pitää (purkkeineen) laittaa. Vastaus: nakkaa sinne liuottimien joukkoon. Aion jatkossakin kerätä kehitteet, kiinnitteet ja valkaisuaineet pönttöihin ja toimittaa ongelmajätteisiin, mutta mun päähän ei mahdu, miten ne osaa sekalaisesta sakista erilaisia, yleensä merkitsemättömiä purkkeja ja tonkkia erotella oikeat aineet oikeaan jatkokäsittelyyn.
{ kamerahamsteri }
 
Avatar
J.Vuokko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8375
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

6 years ago

Mitähän noille ongelmajätteille oikein tapahtuu tuon jälkeen?

Valokuvakemiat muuttuvat "liuottimiksi", eli ilmeisesti menevät samassa nipuss yhdessä tinnerien, tärpättien ja muiden kanssa?
Mihin? Poltettavaksi?

Aukko sivistyksessä joka pitäisi paikata...

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä