• 1
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 14
 
Jan
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 826
Viesti:

11 years ago

Xtol on yksi vaarattomimmista kehitteistä mitä myydään, rodinal esim on jo aivan toisen luokan myrkky.
Mutta ei niitä pölyjä kannata haistella sekoitellessa, kannattaa käyttää jonkinmoista hengityssuojainta varmuuden vuoksi.
Ilfosol ei ole prässäyskehite, en suosittelisi, itse käytän Microphenia.
“There is no greater solitude then the samurai’s, unless perhaps it be that of a tiger in the jungle."
 
Avatar
pikkuteemu
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7257
Paikkakunta: Hervanta
Viesti:

11 years ago

[quote=""annamaija""]Kävin äsken katselemassa kehitteitä, ja xtol-pussissa lukee, että vain kaupalliseen ja teolliseen käyttöön... mitähän tämä mahtaa tarkoittaa? Onko se niin kauhea myrkky, että kotioloissa ei saisi pöllytellä pussin sisältöjä?? [/quote] oon parikertaa vetäny henkeen kun olen pussin auki repinyt. enää en ajatellut koittaa sen verran alkoi skitsottamaan, mutta kuten yllä sanotiin niin rodinaliin jos verrataan niin partavetenä voi xtollia käyttää... tuon "methol"lin puutteen vuoksi - vai oliko se menthol??? :o.
 
Avatar
J.Vuokko
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8358
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

11 years ago

[quote=""juk""]Heh !
Itse kehitän jatkuvasti vemputtavalla JOBOlla, joten se laimennetun Rodinalin edge-effect jää kokematta.
Silloinhan filmipurkin pitäisi antaa aina hetken seistä liikutteluiden välillä.[/quote]

Jeps, miulla on vakiintunein kehitystapa kerran minuutissa 3 inversiota purnukalla. Silloin 1+200 suhteilla oli vieläkin harvempaa =)
 
äyni
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 427
Viesti:

11 years ago

Minä olen parhaimmillani/pahimmillani kehitellyt 5 aukkoa prässättyä filmiä rodinalilla. Ei kamalan helppoa. Valotusajan haarukointi on vielä hieman hakusessa, mutta kohtuu lähellä jo ollaan.

Paras löytämäni laskukaava prässäyksille on seuraavanlainen:

tx11/3^n-(n-1)

jossa:
t=normaali kehitysaika
n=prässättävien aukkojen määrä
11/3= yksi ja yksi kolmasosa
x=kertomerkki ja
^=potenssimerkki

Ja perusyksikkönä siis minuutti.

Tuolla kaavalla aikaansaatu aika on siis vain suuntaa antava ja hyvä aika saattaa olla aivan jotain muutakin. On toiminut ainakin rodinal-delta yhdistelmällä kohtalaisesti. Ainakin paremmin kuin Devchartista löytyvät prässäyskertoimet. Ei kannattane kokeilla TMax (tai muille prässäykseen kehitetyille) kehitteille.
Pää-pää-pumppati-pumppa
 
heksa
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 539
Paikkakunta: T:re

11 years ago

Nostetaas tätä. Hommasin mv-filmiä, ajattelin että voisi ihan kokeeksi kuvailla mv-filmille ihmisiä ja ehkä maisemia.

1) Mitähän mv-filmin kehityttäminen maksaa, esim. Tampereen kuva-manulla? Olenko ymmärtänyt oikein, että ainakin Tmax-filmit pitää noiden firmojenkin kehittää "käsin"?

2) Jos filmin päättääkin kehittää itse, voiko negatiiveista ottaa vedoksia missä tahansa valokuvaliikkeessä, vai vaatiiko se jotain spesiaalia?

3) Puhutaan, että filmi kestää hyvin ylivalotusta, ja että kannattaa aina ylivalottaa hieman. Missä vaiheessa se valotuksen korjaus sitten tehdään, kehittäessä vai vedostaessa?

4) Entäpä perus-fotariefektit kuten levels ja curves, ovatko kuinka vaikeita filmin kanssa (tai ylipäätään mahdollisia) ja missä vaiheessa sellaisia tehdään?

5) Millä tavoin muutatte kuvat digitaaliseksi? Tarjoaako mikään pulju tuollaista palvelua? Minkähänlainen prosessi olisi sitten dia->digikuva?

Kysymykset on varmasti hassuja, mutta hei, tämähän on "aloittelijan kysymykset".. :-)

EDIT: Lisätäänpä tähän nyt vielä tälläinen ei-kehitys-kysymys: vaikuttaako "diffraktio" filmin kanssa samoin kuin digillä, eli onko optiikat parhaimmillaan aukoilla 8-11 ja sitten huononee molempiin ääripäihin mennessä? Kysyn vaan ihan sillä kun jotkut on sanoneet että tuo diffraktio on digin ongelma, vai johtuuko se digien APS-koosta vai onko se bullshittiä?
 
matti
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1569
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

11 years ago

1) Mitähän mv-filmin kehityttäminen maksaa, esim. Tampereen kuva-manulla? Olenko ymmärtänyt oikein, että ainakin Tmax-filmit pitää noiden firmojenkin kehittää "käsin"?
Näin mielestäni on. Kuvamanulla mv-filmin kehitys lasketaan mielestäni ruutuhinnalla. Meni miten päin vaan, niin tuolla hinnalla saat jo ainakin kehitteen ja kiinnitteen hommattua itse.
2) Jos filmin päättääkin kehittää itse, voiko negatiiveista ottaa vedoksia missä tahansa valokuvaliikkeessä, vai vaatiiko se jotain spesiaalia?
Lisätilauksena ainakin ammattikuva kyllä. Tällöin jokainen ruutu veloitetaan erikseen. Olen taistellut.
3) Puhutaan, että filmi kestää hyvin ylivalotusta, ja että kannattaa aina ylivalottaa hieman. Missä vaiheessa se valotuksen korjaus sitten tehdään, kehittäessä vai vedostaessa?
nojoo.. elikkä kun jos kehität kuvaamattoman filmin, siitä tulee kirkas eikä siinä mitään. Periaatteessa kuitenkin valo jättää aina jälkensä filmiin. Tästä syystä alivalottuneessa negatiivissa on kirkkaita kohtia ja ne on tavallaan yhtä vittumaisia kuin digikuvan puhkipalaneet kohdat. Itse valotan aina vähintään aukon tai pari yli, jos aion kehittää normaalisti (ilman kompensointia). Jos kuitenkin alivalotat, tai kuvattuasi rullan oletat, että tärkeimmät ruudut jäävät liian 'ohuiksi', niin ylikehittäminen auttaa asiaan ('prässäys --> jyrkempi negatiivi'). Jos kuitenkin ylivalotat tosi reilusti, eli kuvaat esim. 400:sta filmiä 100-ISO:n mukaan, voi filmiä hieman alikehittää (´pull processing --> loivempi negatiivi').

Mutta tietenkin periaatteessa on vain yksi ainoa oikea valotus joka tilanteeseen.. kompensoi valotettaessa kohteen mukaan.

4) Entäpä perus-fotariefektit kuten levels ja curves, ovatko kuinka vaikeita filmin kanssa (tai ylipäätään mahdollisia) ja missä vaiheessa sellaisia tehdään?
Levelsillä ja curvesilla säädän ainakin itse mv-kuvissa kontrastia. Tähän vaikuttaa tietenkin sen valon kontrastierot, joissa olet kuvannut ja negatiivi ja sen kehitys, mutta pimiössä käytetään nykyään jyrkkyyssuotimia (00-5) ja monijyrkkyys (multigrade) paperia. Multigrade suotimet-, ja paperit ovat tulleet tavallisten jyrkkyyspapereiden tilalle, joita siis myytiin aina eri jyrkkyyksisinä. Nykyään voi siis säätää 'curvesilla', eli jyrkkyyssuotimilla kontrastia myös paikallisesti pimiössä.

Myös esim. softaus onnistuu pimiössä varsin mukavasti joko sukkahousuilla tai esim. rasvotulla uv-suotimella. Ja moni muu asia. Ainoastaan luovuus on rajana, eikä windows kaadu ;)
5) Millä tavoin muutatte kuvat digitaaliseksi? Tarjoaako mikään pulju tuollaista palvelua? Minkähänlainen prosessi olisi sitten dia->digikuva?
Itse 'skannailin' aikani negatiiveja digijärkkärillä, jossa loittoputki ja teräväpiirtoinen 50/1.4 objektiivi. Negatiivit kahden lasilevyn väliin (naarmuuntumaan), lasilevyt valkoisen ämpärin päälle, ämpäriin synkkapiuhalla salama ja PUM!! Minulla oli kuva negatiivista.Tässä esimerkki tuloksista

EDIT: Tietysti voi ostaa negaskannerin. Halvimpien skannereiden jälki häviää paskimmallekin suurennuskoneelle keveästi ja suurennuskoneita myydään kilohintaan nykyään. Ammattikuvassa voi skannauttaa --> 3 euroa ruutu!


EDIT: Lisätäänpä tähän nyt vielä tälläinen ei-kehitys-kysymys: vaikuttaako "diffraktio" filmin kanssa samoin kuin digillä, eli onko optiikat parhaimmillaan aukoilla 8-11 ja sitten huononee molempiin ääripäihin mennessä? Kysyn vaan ihan sillä kun jotkut on sanoneet että tuo diffraktio on digin ongelma, vai johtuuko se digien APS-koosta vai onko se bullshittiä?
Tuosta en tiijä mittään, paitsi että ainakin omat opiskani piirtävät parhaiten aukoilla 5.6-11... olen kuullut, että kenon edessä on jokin moiree-ilmiötä vähentävä suodin, joka pehmentää kuvaa tahallaan... se mokoma - sellaisia humpuutuksia ei filmikameroista löydy :)
 
pikkuhukka
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 352
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

11 years ago

Riippuu kennon/filmin koosta ts. kuvan suurennussuhteesta, milloin diffraktio alkaa tosissaan vaikuttamaan kuvan laatuun.

Kyllä se diffraktio vaikuttaa digiin siinä missä filmikameroihinkin, joten pienikennoisella kameralla --jos kuvaa meinaa jatkossa suurentaa paljon-- ei hullun lailla parane himmentää. Kovasti himmentämällä lähestytään periaatteessa neulanreikäkameraa, jolloin kuvassa kaikki on melkein terävää mutta mikään ei täysin.

Isolla kameralla voi kuvata hyvinkin pienillä aukoilla, koska isoa negaa yleensä suurennetaan verraten vähän.
Suurenkoon kameroilla esim. kuvaillaan tyypillisesti aukoilla f22-f64.

EDIT: Tuossa viereisessä avatar-kuvassa taustalla näkyvässä 8x10" C-1 -kamerassa käyttelen yleensä aukkoa f45 ja objektiivin polttoväli on 240mm. Vastaa kinokoossa about 35 millistä.
 
jj
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 315
Paikkakunta: Sammamish, WA

11 years ago

[quote=""matti""]
Tuosta en tiijä mittään, paitsi että ainakin omat opiskani piirtävät parhaiten aukoilla 5.6-11... olen kuullut, että kenon edessä on jokin moiree-ilmiötä vähentävä suodin, joka pehmentää kuvaa tahallaan... se mokoma - sellaisia humpuutuksia ei filmikameroista löydy :)[/quote]

Joo digeissa ja varsinkin bayer-kennoisissa on ilmeisesti tapana laittaa tuollainen antialiasointi-suodatin, joka jonkin verran alipäästösuodattaa eli vähentää piirron tarkkuutta. Tuo on tavallaan sama juttu kuin kaikessa digitaalisessa signaalinkäsittelyssä, että ennen näytteistystä on hyvä olla edessä suodatin näytteenottotaajuuden suhteen ylitaajuisten komponenttien poistamiseksi. Mutta että eiköhän se suodatin ole aina jotenkin kennon pikselikokoon suhteutettu "katkotaajuutensa" osalta, joten piirto huononee vain marginaalisesti. Mutta ilman tuota suodatinta tulisi sitten juuri moirea ja muuta mukavaa.
 
jaska
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1287
Paikkakunta: Salo
Viesti:

11 years ago

On sitten olemassa niitä helppoja mv-filmejä jotka menee c-41 prosessista läpi, ja saa laput käteen. Ei ole tosin kokemusta millaista on laatu. Ja tämähän ei ole se "oikea" keino mutta helpoin ja ehkä kokeiluun edullisin.

Tämähän siis vain siltä varalta ettei kysyjä tiennyt tällaista mahdollisuutta.
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

11 years ago

[quote=""jaska""]On sitten olemassa niitä helppoja mv-filmejä jotka menee c-41 prosessista läpi, ja saa laput käteen. Ei ole tosin kokemusta millaista on laatu. Ja tämähän ei ole se "oikea" keino mutta helpoin ja ehkä kokeiluun edullisin.

Tämähän siis vain siltä varalta ettei kysyjä tiennyt tällaista mahdollisuutta.[/quote]
Juu ei noi laadullisesti mitään kamalia ole. Kuulemma vaan vittumaisia vedostettavia pohjasävynsä takia(?).
 
jaska
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1287
Paikkakunta: Salo
Viesti:

11 years ago

[quote=""teemu_laine""]
Juu ei noi laadullisesti mitään kamalia ole. Kuulemma vaan vittumaisia vedostettavia pohjasävynsä takia(?).[/quote]

Mutta eikös niistä saa paperikuvatkin jos haluaa?
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

11 years ago

[quote=""jaska""][quote=""teemu_laine""]
Juu ei noi laadullisesti mitään kamalia ole. Kuulemma vaan vittumaisia vedostettavia pohjasävynsä takia(?).[/quote]
Mutta eikös niistä saa paperikuvatkin jos haluaa?[/quote]
Juu saa ja siihenhän toi on kai tarkoitettukin. Saahan perinteisestä t-maxistakin kuvat lähilabroista, mutta yleensä ongelmana on vihertävä/seepia sävy. Noissa C-41 prosessissa kehitettävissä filmeissä on toi pohjaväri erilainen juuri siksi, että värilabrojen koneilla saisi paremmat paperikuvat.

Mun mielipide (tm) on kyllä se, että mv-negaa kuvataan vaan sen takia että niitä kuvia on sitten kiva vedostella pimiössä.
 
jaska
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1287
Paikkakunta: Salo
Viesti:

11 years ago

[quote=""teemu_laine""]Mun mielipide (tm) on kyllä se, että mv-negaa kuvataan vaan sen takia että niitä kuvia on sitten kiva vedostella pimiössä.[/quote] Just niin minustakin, mutta meidän on hyvä puhua erilaisista vaihtoehdoista. Eihän nuo kehityskamat paljoa maksa mutta kyllä niihin yhden saturaisen saa menemään äkkiä jos täytyy kaikki ostaa, ja jos vielä jopa uutena.
 
Teemu Laine
Moderaattori
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7985
Paikkakunta: Turku
Viesti:

11 years ago

Totta!
Ja noi C-41 filmit on siitä hyviä, että ne saa kuvineen tunnissa labrasta kuin labrasta. Perinteisemmillä mv-kemioilla kehitettävät filmit lähetetään pääsääntöisesti Eirille (tai vastaavalle, kuka noita nykyään mahtaakaan kehittää) kehitettäväksi, joten aikaa menee 3-4 päivää pahimmillaan.
 
Jan
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 826
Viesti:

11 years ago

[quote=""jaska""][quote=""teemu_laine""]Mun mielipide (tm) on kyllä se, että mv-negaa kuvataan vaan sen takia että niitä kuvia on sitten kiva vedostella pimiössä.[/quote] Just niin minustakin, mutta meidän on hyvä puhua erilaisista vaihtoehdoista. Eihän nuo kehityskamat paljoa maksa mutta kyllä niihin yhden saturaisen saa menemään äkkiä jos täytyy kaikki ostaa, ja jos vielä jopa uutena.[/quote]

c41:een menee kans melko kivasti rahaa jos tarvii prässäillä ja kuvaa paljon, helposti kymppi pari kehityksiin viikossa :)
“There is no greater solitude then the samurai’s, unless perhaps it be that of a tiger in the jungle."
 
jj
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 315
Paikkakunta: Sammamish, WA

11 years ago

[quote=""Jan""]
c41:een menee kans melko kivasti rahaa jos tarvii prässäillä ja kuvaa paljon, helposti kymppi pari kehityksiin viikossa :)[/quote]

Jos noin paljon kuvaa (tai prässää), niin kannattaa ehkä harkita filmien kehittämistä itse, jos vain on yhtään mahdollista.
 
OoO
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1998

11 years ago

Sanokaas mistä johtui, että kehittämäni t-max 100 rulla oli ihan helvetin likainen -- siis filmin pinnalla oli pölyhiukkasten näköistä roskaa tosi paljon...pölyä se ei ole, sillä takuuvarmasti se homma on nyt hanskassa (juuri tein "pölyvapaan" kuivausalueen filmille). Pesin filmin 3 kertaa -- silti ne roskat ei lähteneet pois. Lopulta tein siten, että kastelin filmin ja laitoin roikkumaan pitimestä, nappasin ihan rehellistä käsisaippuaa ja pesin filmin oikein kunnolla -- siis ihan sormilla hinkkasin filmiä saippuavedellä. Sillä se lopulta putsaantui. Mutta miksi se alunperin oli niin tajuttoman likainen? Kyseessä siis ihan uusi vasta pahviboxista ulos otettu rulla.
 
Hirppis
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 283
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

11 years ago

[quote=""äyni""]Minä olen parhaimmillani/pahimmillani kehitellyt 5 aukkoa prässättyä filmiä rodinalilla. Ei kamalan helppoa. Valotusajan haarukointi on vielä hieman hakusessa, mutta kohtuu lähellä jo ollaan.

Paras löytämäni laskukaava prässäyksille on seuraavanlainen:

tx11/3^n-(n-1)

jossa:
t=normaali kehitysaika
n=prässättävien aukkojen määrä
11/3= yksi ja yksi kolmasosa
x=kertomerkki ja
^=potenssimerkki

Ja perusyksikkönä siis minuutti.

onko kaavassa vain nimittäjä korotettu kolmanteen vai koko murtolauseke?

Tuolla kaavalla aikaansaatu aika on siis vain suuntaa antava ja hyvä aika saattaa olla aivan jotain muutakin. On toiminut ainakin rodinal-delta yhdistelmällä kohtalaisesti. Ainakin paremmin kuin Devchartista löytyvät prässäyskertoimet. Ei kannattane kokeilla TMax (tai muille prässäykseen kehitetyille) kehitteille.[/quote]
 
jj
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 315
Paikkakunta: Sammamish, WA

11 years ago

[quote=""pmu""]Sanokaas mistä johtui, että kehittämäni t-max 100 rulla oli ihan helvetin likainen -- siis filmin pinnalla oli pölyhiukkasten näköistä roskaa tosi paljon...[/quote]

Mitä filmikehitettä käytit? Oliko one-shot vai uudelleenkäyttö? Itse olen huomannut, että moneen kertaan käytettävän kehitteen joukkoon tulee aikaa myöten kaikenlaista sköndää, joka ihme ja kumma toisinaan tarttuu myös filmiin ja säilyy siiinä kiinnityksen ja huuhteluidenkin yli.

Ei tosin kuullosta aivan samalta kuin kuvauksesi, sillä ei sitä aivan kauttaaltaan minulla ole koskaan esiintynyt. Mutta juuri sellaisia ikäänkuin pölyhiukkasia, ja yleensä tietenkin juuri siinä kriittisessä kohdassa filmiruutua. Olen itse oppinut juuri olemaan loppuvaiheessa suht tarkkana tuon suhteen, ja huuhdellut/pyyhkinyt hyvin.
 
äyni
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 427
Viesti:

11 years ago

[quote=""Hirppis""][quote=""äyni""]Minä olen parhaimmillani/pahimmillani kehitellyt 5 aukkoa prässättyä filmiä rodinalilla. Ei kamalan helppoa. Valotusajan haarukointi on vielä hieman hakusessa, mutta kohtuu lähellä jo ollaan.

Paras löytämäni laskukaava prässäyksille on seuraavanlainen:

jossa:
t=normaali kehitysaika
n=prässättävien aukkojen määrä
11/3= yksi ja yksi kolmasosa
x=kertomerkki ja
^=potenssimerkki

Ja perusyksikkönä siis minuutti.[/quote]

onko kaavassa vain nimittäjä korotettu kolmanteen vai koko murtolauseke?

[quote=""äyni""]Tuolla kaavalla aikaansaatu aika on siis vain suuntaa antava ja hyvä aika saattaa olla aivan jotain muutakin. On toiminut ainakin rodinal-delta yhdistelmällä kohtalaisesti. Ainakin paremmin kuin Devchartista löytyvät prässäyskertoimet. Ei kannattane kokeilla TMax (tai muille prässäykseen kehitetyille) kehitteille.[/quote][/quote]

Ilmeisesti lainauksen ja kysymyksen piti mennä noin.

Siis koko 11/3 korotetaan.
Eli jos ei halua murtoluvuila pelleillä, niin ~saman tuloksen saa kun korottaa luvun 1,333 tarvittavaan potenssiin.

Kait se olisi pitänyt alunperin kirjoittaa joko: tx(11/3)^n-(n-1) tai tx1,333^n-(n-1)

ja siis tuo lopun -(n-1) toteutetaan tuon kertolaskun tuloksesta, eikä tuosta n:stä (jolloin tuloksena olisi poikkeuksetta -1).
Pää-pää-pumppati-pumppa
  • 1
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 14

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä