harri129
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 394
Paikkakunta: Helsinki

11 years ago

Miten miellätte oikein kehitetyn prässäyksen? Jos prässään filmiä vaikka aukon-pari, varjoista häviää tietysti yksityiskohtia. Mitä käy yläpäälle, pysyykö esim. suosittu zone viii -mittapiste ennallaan (suosittu arvo esim. 1,25D luokkaa) vai pysyykö esim. keskiharmaan tiheys negassa ennallaan?

Toisin sanoen, askarruttaa miten muut mieltävät prässäyksen: suosivatko muut kehityksessä kirkkaiden säilyttämistä (=keskiharmaa tummenee) vai pyrittekö korostamaan keskisävyjen aluetta (kirkkaan pään tuhoamisen kustannuksella).

Oletetaan vielä tavanomainen valotus, vaikkapa harmaakortti kuvattuna valotusmittarin mukaan. Printtaantuuko tämä mielestänne kuten tavallisesti valotettu+kehitetty harmaakortti vai onko prässätyn filmin harmaakortti tummempi (oikein kehitetty ja printattu).
Viimeksi muokannut harri129, 15.11.2006 klo 18.06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Avatar
pikkuteemu
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7257
Paikkakunta: Hervanta
Viesti:

11 years ago

harri129 kirjoitti:
Toisin sanoen, askarruttaa miten muut mieltävät prässäyksen: suosivatko muut kehityksessä kirkkaiden säilyttämistä (=keskiharmaa tummenee) vai pyrittekö korostamaan keskisävyjen aluetta (kirkkaan pään tuhoamisen kustannuksella).
Keskisävyjen (~iho) säilyttämistä yläsävyjen kustannuksella. Siksi en prässääkkään ,)
 
juhaa
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8163
Paikkakunta: Helsinki

11 years ago

Prässätessä filmi jyrkkenee joka tapauksessa. Pyrin kehittämään keskisävyt mahdollismman lähelle paikalleen ja loiventamaan lopputulosta agitointia harventamalla tai kehitteen (Rodinal) seossuhdetta laimentamalla. Oikea kehitysaika täytyy hakea yrityksen ja erehdyksen kautta. Minun prosessissani kehitysajat ovat yleensä hieman suositeltuja pidempiä. Mitä jyrkemmässä valossa filmi on kuvattu, sen enemmän on prässäyskehityksen kanssa haasteita. Toisaalta aikanaan Tmaxia kokeillessani sain itselleni sopivimmat negat prässäämällä aina lirpun.

EDIT: typoja
Viimeksi muokannut juhaa, 15.11.2006 klo 23.33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
harri129
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 394
Paikkakunta: Helsinki

11 years ago

Jeps, no nyt kai valkeni mitä muut mieltävät prässäyksellä. Hain käsitteen merkitystä, kun alkoi askarruttaa tarkoittavatko muut prässäyksellä samaa asiaa kuin miten itse olen mieltänyt sen. On tullut vastaan liian monta sekavaa määritystä/käsitystä mitä kukin tarkoittaa.

Eli teidän käsitteistön mukaan on oppikirjamaisen oikein prässätty, jos muutaman aukon prässin jälkeen keskiharmaa toistuu edelleen keskiharmaana ja muuten printissä erottuva alue on kuvaushetkellä mittarin mukainen +-1 aukko keskiharmaan molemmin puolin tms ?

Eikös tämä ole sitten täysin sama, mitä Zone-puolella kutsutaan N+ -kehityksiksi? Keskiharmaan ympärillehän zone systeemikin rakentuu. Yleensä kuitenkin tuntuu että nämä mielletään eri asiaksi ymmärtääkseni.
Viimeksi muokannut harri129, 16.11.2006 klo 16.56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
Avatar
pikkuteemu
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7257
Paikkakunta: Hervanta
Viesti:

11 years ago

harri129 kirjoitti:
Eikös tämä ole sitten täysin sama, mitä Zone-puolella kutsutaan N+ -kehityksiksi? Keskiharmaan ympärillehän zone systeemikin rakentuu. Yleensä kuitenkin tuntuu että nämä mielletään eri asiaksi ymmärtääkseni.
Eiköhän. Ei tässä ole kuin kaksi liukukytkintä.
Valotus, vähemmän valoa, tumma tukkoon ja kehitys, enempi kehitystä, vaaleat puhki.
 
Frank
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 7379
Paikkakunta: Tampere

11 years ago

Ite oon tykänny prässäillä ja kuvailla herkkää filmiä, ehkä vähän liikaakin. Konserttikuviin (rock) sopii mielestäni hyvin rakeinen mv-filmi. Tykkään siis rakeesta ja kontrastistakin. Pitäisi vaan jaksaa välillä kuvata hitaampiakin filmejä, kun kysellään että "miks sun kuvat kohisee niin paljon" :-)
Tamperelainen telttahousu, skeittaava Hannu Karpo
 
Avatar
pikkuteemu
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7257
Paikkakunta: Hervanta
Viesti:

11 years ago

mä taas olen kuvaillut mielummin herkkiä filkkoja tyyliin ilford 3200@1200 ja fuji 1600@800.
 
harri129
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 394
Paikkakunta: Helsinki

11 years ago

Joo, sävyjen vuoksi menee mullakin kaikki filmit yleensä hitaampana. Tosin tähän vuodenaikaan hakee käsivarakuvaukseen iltasella nopeutta joskus kaikin mahdollisin keinoin..

Mieleen tuli vielä yksi ero. Zonen N+ -kehityksissä pyritään hyödyntämään filmin ominaiskäyrän "suoraa" osaa ymmärtääkseni. Prässäyksen reilulla alivalotuksella taas kuva päätyy ominaiskäyrän alaosaan ns. varpaalle tai lähemmäs sitä. Eikös tämä sitten johda erilaiseen toistokäyrään prässätessä? (ts. sellaiseen missä varjokontrasti jää alhaisemmaksi, kun zone N+ -kuvauksella ero ei ole niin iso?)

Hmm.. pitänee kai kuvata pari harmaakiilaa ja mitata/tehdä vedokset, sillähän tuo selviää helpoiten.
 
Avatar
Mäkkäri
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 1562
Paikkakunta: Lohja

11 years ago

Eikös tuo Zone perustu tähän perinteiseen lausahdukseen: "Expose for shadows, develop for highlights". Elikäs valotus periaatteessa aina varjojen mukaan, ja N+- kehityksillä runnotaan highlightit mahtumaan paperin sävyskaalaan. N- kehitys, eli kehitysajan vähentäminen auttaa tilanteissa joissa on erittäin suuria valaistuseroja, elikäs suuri kontrasti. N+ kehitys, eli kehitysajan pidentäminen auttaa tilanteissa, jossa on erittäin pieni kontrasti. Tai jotenkin noin se tais mennä.

Prässäyksessä taas on kyse siitä, että alivalotetaan filmiä, jolloin kontrasti pienenee. Tätä kompensoidaan lisäämällä kehitysaikaa, joka vastaavasti lisää kontrastia. Kehitysajan pidentäminen vaikuttaa pääsääntöisesti vaaleaan päähän. Tummaan päähän ei ole mahdollista saada sävyjä, jos sitä ei ole valotettu riittävästi.
Viimeksi muokannut Mäkkäri, 17.11.2006 klo 13.05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
 
juhaa
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 8163
Paikkakunta: Helsinki

11 years ago

Mäkkäri kirjoitti:
Eikös tuo Zone perustu tähän perinteiseen lausahdukseen: "Expose for shadows, develop for highlights". Elikäs valotus periaatteessa aina varjojen mukaan, ja N+- kehityksillä runnotaan highlightit mahtumaan paperin sävyskaalaan. N- kehitys, eli kehitysajan vähentäminen auttaa tilanteissa joissa on erittäin suuria valaistuseroja, elikäs suuri kontrasti. N+ kehitys, eli kehitysajan pidentäminen auttaa tilanteissa, jossa on erittäin pieni kontrasti. Tai jotenkin noin se tais mennä.

Prässäyksessä taas on kyse siitä, että alivalotetaan filmiä, jolloin kontrasti pienenee. Tätä kompensoidaan lisäämällä kehitysaikaa, joka vastaavasti lisää kontrastia. Kehitysajan pidentäminen vaikuttaa pääsääntöisesti vaaleaan päähän. Tummaan päähän ei ole mahdollista saada sävyjä, jos sitä ei ole valotettu riittävästi.
Zone systeemin +ja- kehitykset ovat prässäystä tai sen vastakohtaa (pull englanniksi). Sitä on kompensoitava valotuksella, jotta saadaan mitattu standardimustuma keskisävyihin. Sama asia, eri temit ja erilainen lähestymistapa.
 
Avatar
pikkuteemu
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 7257
Paikkakunta: Hervanta
Viesti:

11 years ago

Mitä mäkkäri tuossa haki niin oli varmasti että zonella yritetään saada aina GD2 paprulle kaikki sävyt kun taas selvästi tässä prässäyskeskustelussa siihen ei pyritä.
tekniikat ovat samoja mutta olosuhteisiin valittava vaihtoehto on eri.
 
harri129
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 11 years ago
Viestit: 394
Paikkakunta: Helsinki

10 years ago

Juu, selvä sävyjen erohan niissä on. Mua vain askarrutti miten muut mieltävät termin, kun näkee paljon ristiriitaisia kommentteja tyyliin "kuvasta tulee tummempi" (siis äärivalot mukana ja sävyjä tummentaen) ja toiset taas valittelevat aina puhki olevaa ääripäätä (kehitys keskisävyn mukaan ja hermoton ylikehitys :).

Konsensus tässä ketjussa ainakin oli aika yksimielinen.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä