äyni
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 427
Viesti:

11 years ago

Onkohan kukaan tietoinen, miten filmien resiprookkiominaisuudet muuttuu prässätessä / venytettäessä filmiä? Vai muuttuuko ne mitenkään?
Pää-pää-pumppati-pumppa
 
Avatar
saloma-3
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1003
Paikkakunta: Turku
Viesti:

11 years ago

Nyt minulla ei ole pomminvarmaa vastausta tähän, mutta ajatus kyllä.
Filmin prässääminenhän tarkoittaa yksinkertaisesti ylikehitystä, joka johtaa jyrkempään lopputulokseen. Jotta sitten tulos olisi jotenkin käyttökelpoinen, voidaan ajatella, että kuvaat vain tummia kohteita tai varjoalueita (alivalotus).
Sinänsä filmin regoiminen pitkiin valotusaikoihin (resiprookki-ilmiö) ei tässä pitäisi muuttua, koska samaa filmiähän se on - vai?
 
äyni
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 427
Viesti:

11 years ago

Noinhan asian voisi yksinkertaisesti ajatellen olla.
Kokeilemallahan se tietty selviää.
Pää-pää-pumppati-pumppa
 
Jan
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 826
Viesti:

11 years ago

Eikös resiprookki riipu lähinnä valotuksen pituudest?
“There is no greater solitude then the samurai’s, unless perhaps it be that of a tiger in the jungle."
 
Avatar
saloma-3
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1003
Paikkakunta: Turku
Viesti:

11 years ago

Jos testaat, niin laitahan tulokset tähän, niin mekin tiedämme.
 
äyni
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 427
Viesti:

11 years ago

[quote=""Jan""]Eikös resiprookki riipu lähinnä valotuksen pituudest?[/quote]

Ja filmistä.
Pää-pää-pumppati-pumppa
 
Jan
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 826
Viesti:

11 years ago

Usein kun kuvataan valotusajoilla jotka ylettyvät jo resiprookki alueelle, yleensä kehitystä vähennetään.
“There is no greater solitude then the samurai’s, unless perhaps it be that of a tiger in the jungle."
 
jj
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 315
Paikkakunta: Sammamish, WA

11 years ago

Kysymys on minusta siinä mielessä vähän hassu, että prässäyksellä nimenomaan yleensä pyritään estämään tilanne, että jouduttaisiin käyttämään pitkiä valotusaikoja. Nyt sitten jos prässäyksestä huolimatta joudutaan käyttämään esim. > 5 s aikoja, on tilanne tyypillisesti sellainen, ettei vähän pidempikin valotusaika (siis ilman prässäystä) juurikaan muuta tilannetta enää huonompaan suuntaan.

Minua siis ainakin kiinnostaisi, mikä tässä on se varsinainen keissi tai motiivi... (?)
 
äyni
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 427
Viesti:

11 years ago

neulanreikäkuvaus on motiivi.
Ja tavoitteena ei suinkaan ole valotusaikojen lyhentäminen, vaan muiden prässäyksestä tulevien ominaisuuksien tavoittelu. Ja miksi ei tietysti hämärässä kuvattaessa olisi kiva saada valotusaikaakin pienemmäksi, mutta vaikka prässäisi filmiä kolme aukkoa, niin resiprookista ei päästä eroon.
Pahvilaatikokamerassa, jossa on manuaalisuljin ei sellaisilla ajoilla, joissa resiprookki ei vaikuta, voi kuvata juuri koskaan. Ei toimi käsi sellaisella tarkkuudella, että voisi ottaa kuvia vaikkapa puolen sekunnin valotusajoilla.
Pää-pää-pumppati-pumppa
 
jj
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 315
Paikkakunta: Sammamish, WA

11 years ago

Kiitos vastauksesta - nyt tilanne valkeni minullekin. Joo neulanreikäkamerassa se optiikan efektiivinen valovoima on aina vähän heikko ja sen mukaiset valoitusajat ovat välttämättömyys.

Epäresiprookkisuus on filmeillä sinäänsä aika ikävä ominaisuus mutta minä olen aina lähestynyt sitä suurinpiirtein niin, että ongelmana on oikeastaan ainoastaan valottaa riittävästi. Negafilmit kestävät ylivaloitusta kuitenkin aika mukavasti vielä parikin aukkoa. Alivaloitus on sitten se huonompi skenaario. Datalehdissä mainittuihin valotusaikakorjauksiin olen siis tyypillisesti lisännyt vielä päälle sopivan turvamarginaalin.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä