Aksu
Aiheen aloittaja
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 48
Paikkakunta: Tampere

12 years ago

Miten vanhemmat speedliten salamat kuten 277T ja muut 80 luvun TTL vehkeet toteuttavat valotuksen. Olen ymmärtänyt, että uudet (E-TTL?) toimii niin, että lamppu sytytetään ja sammutetaan sitten, kun soipiva määrä fotoneita on valottanut filmin/kennon.

Tätä pohdin kun virittelin pahvibounceria tuohon eteen, joka "ohjaa" valon kulkemaan katon kautta. Nyt ennen kun nään kokeilujeni lopputuloksen, niin tässä ehtii miettimään, että paljonkohan tuota valotusta pitäisi/olisi pitänyt suunnilleen korjata? (Ai tämänkö takia ihmisillä on siinä kameran perässä se LCD näyttö:)

Minulle ei ole oikein avautunut tuo etäisyydenmittauksen ja valotuksenmittauksen yhteistyö omassa tällaisissa tapauksissa ja se kuinka noita manuaalisesti tulisi ohjata. Kokeilemallahan tuo selviää, mutta joitain nyrkkisääntöjäkin varmasti on.
"valoa on vaikea vihata,
sillä olemmehan kaikki riippuvaisia siitä"
Marja Holm, Muurahainen ryhtyy luojaksi
 
Avatar
seppo
Kuvat.fi VIP
Liittynyt: 12 years ago
Viestit: 1739
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

12 years ago

Vastaan nyt vaikka en oikeesti mitään tiedäkään.

Perinteinen TTL toimi kameran ohjaamana eli kamera mittasi valotuksen aikana filmin pinnalta siitä heijastuvan valon ja käsi salaman lopettaa kun valoa oli riittävästi. Bouncerin takia ei valotusta tarvinnut korjata mitenkään kun heijastaminen katon kautta vaan ikään kuin pudotti salaman maksimitehoa. Vaalean katon kautta heijastaminen syö salaman tehosta noin kaksi aukkoa. Riippuu katon etäisyydestä ja vaaleudesta yms.

Sama homma pelasi jos käytettiin salaman omaa mittauskennoa ja kamerasta säädettiin vain aukko salaman automatiikkaalueen ehdottamaan arvoon. Valotusaika säädettiin sitten sen mukaan kuinka haluttiin sen alueen valottuvan mihin salama ei yltänyt.

Digikameroiden myötä TTL on kokenut muutoksia kun CMOS- tai CCD -kenno ei heijasta valoa samalla tavalla kuin filmi. On otettu käyttöön esisalama mikä räpsähtää pienellä teholla ennen varsinaista salamaa ja siitä mitataan miten kohde heijastaa valoa takaisin. Katon tai bouncerin kautta heijastaminen ei taaskaan vaikuta asiaan muuten kuin salaman maksimitehoa alentavasti. Sitävastoin erilaiset heijastavat pinnat sotkee molempien systeemien mittauksen ja saa aikaan alivalotuksen. Jos digissä on käytössä myös etäisyysinfo siitä mihin kamera on tarkentunut niin salama osaa valottaa hieman tarkemmin sen varsinaisen kohteen.

Jos halutaan säädellä homma itse niin kameraan laitetaan aukoksi salaman teho (GN)/etäisyys metreissä. Guide Number löytynee salaman manuaalista ja on luokkaa 20-60. Jos menee paljon yli niin se on sitten jenkkien hemmottelemiseksi väsätty ja on noin kolminkertainen siihen oikeaan lukuun (feet on 0.3048m). Esimerkiksi etäisyys malliin 4 metriä ja ohjeluku salamalle 40 niin aukoksi tullee F/10 tai F/11. Jos heijastaa katon kautta niin avataan noin 2 aukkoa eli käyttöön F/5 tai F/5.6.

Jos halutaan käyttää salamaa manuaalisesti vain täytevalona niin käytetään aukkoa tai kahta pienempää mitä ko. menetelmällä saatiin aikaiseksi.

Sepe
--
Irc - oh5ktw

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa
Vaihda väriteemaa Vaihda leveyttä